sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tukholman ihastuttava Junibacken - ja ehtii sitä päivässä muutakin

Tukholman risteilyllä lasten kanssa - Junibacken ja peilihuone


Tukholman Junibacken on klassikko, joka on monille lapsiperheille tuttu - onhan se toiminut jo yli 20 vuotta. Mutta jos ei ole, niin lue tämä juttu tarkkaan! Junibacken on sellainen lastenmuseo, jollaista ei ole toista. Astrid Lindgren on talon suurena innoittajana, mutta lastenmuseo kumpuaa inspiraatiota useista lastenkirjojen klassikoista.

Me kävimme siellä ensimmäisen kerran yhden lapsen perheenä vuonna 2014, kun Tytär oli vasta 1,5-vuotias. Sen jälkeen perheemme kasvoi toisella ipanalla ja odottelimme, että pienempikin pääsisi parhaimpaan "Junibacken-ikään". Nyt se sitten koitti ja meillä oli matkassa 2- ja 5-vuotiaat muksut.

Usein Tukholmassa käydään päiväseltään - niin mekin. Siljan omalla laivabussilla (6,30e/aikuinen) pääsisi Värtan-satamasta Djurgårdeniin, mutta pihistelijöinä me halusimme mennä edullisemmalla paikallisbussilla (bussi 76).

Vinkki! Paikallisliikenteen kertalippuja saa ostettua ainakin Siljan laivojen infosta.

Tukholmassa lasten kanssa - kokemuksia ja vinkkejä

Bussilla on muuten ihan näppärää, mutta... 

...satamasta joutuu kävelemään putkessa todella pitkään, että pääsee maihin. Ja aina putken lopussa huomataan, että rattaiden kanssa olisi pitänyt älytä heti alkumatkasta etsiä esteetön reitti, sillä bussipysäkille joutuu tulemaan pitkät ja jyrkät portaat. Monet perheet kantavat kiroillen rattaitaan ja jälkikasvuaan joten vika ei voi olla vain meissä. Me ei olla nähty terminaalissa kylttiä esteettömästä reitistä - onko sinulla näköhavaintoja siitä?

...paikallisbussi on usein todella täynnä ja kulkee vain noin puolen tunnin välein. Onneksi sentään käytössä on nivelbussi, joka vetää aivan hurjan määrän matkustajia. Ja silti käytävä voi olla täynnä seisovia matkustajia.

Lapsilla on hauskaa Tukholman Junibackenissa

Junibackenissa

Bussi 76 jättää Djurgårdenin sillalle, josta on pieni kävelymatka Junibackeniin. Joulukuun alussa puissa oli hauskoja joulukoristeita ja tunnelma oli jouluinen, kauniista auringonpaisteesta ja lumettomuudesta huolimatta. Jonoja ei ollut, vaan pääsimme suoraan sisään. Maksu puistoon on melko hinnakas (lapset n. 15 euroa, yli 15v n. 18 euroa), mutta sillä saa usean tunnin ajalle laatuaikaa.

Edellisen käynnin jälkeen Junibackenissa on tehty muutoksia. Entinen Muuminurkkaus (kuva postauksen lopussa) on poistettu, mikä pikkuisen harmitti suomalaista. Suurin osa klassikoista on kuitenkin saanut onneksi jäädä ja tila on edelleen vaikuttava - myös meistä aikuisista. On kiva löytää Junibackenista omia lapsuuden sankareita ja nähdä, miten oma jälkikasvu viilettää tuttujen satukirjojen kulisseissa.

Muistatko Alfonsin (Mikko Mallikas)? Katto Kassisen? Vaahteramäen Eemelin? Ja monet, monet muut lapsuuden sankarit pääset tapaamaan taas Junibackenissa. Eikä tässä vielä kaikki, vaan taloihin voi kiivetä, lentokoneella lentää ja monessa paikassa pääsee laskemaan vaikka liukumäkeä. Muutamassa verstaassa tavarat ovat harmillisesti pultattu kiinni, josta lapset tuntuvat ihmettelevän ja harmittelevan. Onneksi muutamassa kojussa on korvapuusteja, hodareita ja muita leikkitavaroita irtonaisina.

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - kokemuksia Junibackenista

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Astrid Lindgrenin satujuna

Tämä on ehkä parasta, mitä Junibackenissa on. Satujunaan pääsee vain kerran, antamalla kassalla saatu kuitti satujunan kuljettajalle. Kielivaihtoehtoja on useita, me valitsimme suomen. Ruotsinkielisenä saisi kuulla satuselostuksen itsensä Astrid Lindgrenin kertomana.

Hyppäsimme vanhanaikaiseen junavaunuun, joka kuljetti meidät läpi tuttujen pienoismaailmoiden. Satujunassa ei saa kuvata, joten joudutte nyt vain luottamaan minun kertomaani. En kuitenkaan halua kertoa liikaa, etten pilaisi kokemusta ensikertalaisilta. Juna-ajelu on ajoittain hurja, kun vaunu puskee läpi ovien ja seinien, välillä nousten korkeuksiin saakka.

Satujuna on iso elämys aikuiselle ja lapselle. Hauska, hieman pelottava ja todella, todella surullinen. Ihan niin kuin monet Astrid Lindgrenin sadutkin. Olen käynyt Satujunassa nyt kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla olen joutunut pyyhkimään silmäkulmiani, kun Satujuna on Veljeni Leijonamieli -tarinassa. Miten minä en lapsena ymmärtänyt, miten järkyttävä se tarina on?

Niin, satujuna on myös pelottava. Jostain syystä molemmat lapseni ovat kestäneet sen hyvin. Mutta varoituksen sanana kuitenkin, että tarinassa ollaan välillä pimeässä ja nähdään jännittäviä otuksia.

Satujuna on parasta Junibackenia.

Peppi Pitkätossun Huvikumpu ja paljon, paljon muuta!

Satujunan jälkeen lapset pääsevät tutustumaan "aitoon" Huvikumpuun eli Peppi Pitkätossun taloon. Siellä löydät vessanpontöstä sammakon, pääset tekemään piparkakkuja lattialla ja hypistelemään Pepin vaatteita. Yläkerrasta pääsee hurjaan tunneliliukumäkeen!

Huvikummun pihalla seisoo Pepin hevonen Pikku Ukko. Sitä saa harjata ja selkään kiivetä ratsastamaan. Tämä on tila, jossa juokseminen on sallittua!

Alakerrasta löytyy isot (uudet? Ainakaan en muista näitä edelliseltä reissulta!) tilat, joista ihan parasta oli Tapin mielestä mopot ja Tyttären mielestä peiliseinä: Siinä lattialle oli tehty seinä ja päälle kalteva peili. Niinpä siinä sai asettaa itsensä lattialle niin, että näytti kuin olisi riippunut kattolampusta! Matkabloggaajankin oli päästävä kattolamppuun heilumaan.

Enempää paljastamatta alakerrastakin löytyy hienoja helmiä: naulakosta lähtevä salakäytävä, täysin punainen huone, satukammari... ihan kaikenlaista! Eikä me varmasti kaikkia hienouksia löydetty tälläkään kerralla.

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa, Huvikumpu ja Peppi Pitkätossu

Lapsilla on hauskaa Tukholman Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - kokemuksia Junibackenista

Junibackenin kahvila-ravintola

Kun nälkä koittaa, on apu lähellä. Itse ravintola on samaa elämystä, kuin koko muukin Junibacken. Paikka on sisustettu sirkus-teemalla ja on värikkyydessään todella onnistunut. Nähtävää on katonrajaa myöten, joten ruokahetki ei ole ainakaan tylsä! 

Ennakkoluuloista poiketen ravintola ei ole mitenkään erityisen kallis, herkullinen annos muussia ja lihapullia maksoi vain noin 7 euroa. Se on todella iloinen asia, sillä lapset saattavat hyvin viihtyä Junibackenissa tuntikausia. Kyllähän siinä nälkä tulee. 

Ainoa miinus tulee pöytien asettelusta, sillä oli vähän hankala pujotella pitkän pöydän päätyyn. Meidän käynnin aikana asiakkaita oli vähän, joten saatiin kolistella tyhjien penkkien lomassa. Mitenköhän sitten, kun niissä istuu porukkaa? Tähän järjestelyyn on päädytty varmaankin siksi, että saadaan mahdollisimman paljon istumapaikkoja perheille. 

Junibacken, olit jälleen kerran ihana!

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa, ravintola
Mitä muuta päivän aikana ehdimme Tukholmassa?

Junibackenista kolistelimme ratikalla keskustaan. Ihastelimme joulukoristeita, luistelurataa ja lapset löysivät ison lumikasan, johon pääsivät leikkimään kukkulan kuningasta. Tällä kertaa kiersimme NK-tavaratalon jouluikkunan kaukaa, sen edustalla oli edelleen valtava väkijoukko. Joulutoreihin emme törmänneet. Alunperin aioimme käydä joulumarkkinoilla Skansenilla, mutta haluttiinkin piipahtaa kulttuuritalossa ja keskustassa. 

Tukholmassa lasten kanssa talvella
Kävelimme Sergels Torgille ja yritimme jo toisen kerran Kulturhusetin Rum för Barn -leikkitilaan... turhaan. Iltapäivä oli jo pitkällä ja joulukuinen lauantai selvästikin ruuhka-aikaa. Meitä ennen oli niin monta perhettä jonossa, että päätettiin luovuttaa tälläkin kertaa. Sainkin Lähtöselvitetty-Katjalta vinkin, että paikalle kannattaa saapua heti aamusta. Ja jonottajillekin on pieni leikkialue aulassa, ettei lasten tarvitse seinille hyppiä.

Mutta ei meidän käynti ihan turha ollut. Kulturhusetin viidennestä kerroksesta on ihan komeat näköalat alas torille. Harmi vain, että siellä on taas remontit käynnissä. 

Tukholman Sergels Torg
Tukholman Kulturhuset - Rum för Barn / Sergels Torg - Lasten kanssa matkalla
Tytär harjoittelee valokuvaamista ja otti minusta hienon potretin Sergels Torgetin jouluasetelman edessä. En raaskinut muokata kuvaa edes horisontin oikaisulla.

Mies otti lapset ja lähtivät takaisin laivalle. Minä sain jäädä hetkeksi vielä yksin kaupungille. Kävin nopeasti kiertämässä vakkarini, eli Lagerhausissa ja Åhlensin tavaratalon lasten osastolla. Åhlensilla oli vaan niin järkyttävä jouluruuhka, että en kyennyt ollenkaan ostoksiin. 

Muutenkin keskusta oli täynnä jouluostoksia suorittavia ihmisiä, harvoin on niin tuskaista kulkea kaupungilla. Kauppoihin oli ihan turha tunkea sisään. Niinpä minäkin luovuin shoppailuista ja suuntasin metrolla takaisin Värtaniin. 

Päivä Tukholmassa oli mukava, mutta olisi vaihtelun vuoksi kerrankin kiva olla siellä vaikka kokonainen viikonloppu. Vaikka yhden päivän aikana ehtii paljon, on siinä silti sellainen kellon vilkuilemisen maku. 

Risteilyn kuulumiset löytyy täältä: Risteilykonkarit saavuttivat uuden tason Silja Symphonylla

Junibacken (viralliset sivut, suomeksi)

Mikä on sinun suosikkikohteesi Tukholmassa?

Junibackenissa oli ennen myös Tove Janssonin Muumimaailma

10 kommenttia:

  1. Junibacken on huippu! Olemme käyneet siellä nyt kaksi kertaa.
    Mä en voi ymmärtää, että miten ehditte tuon kaiken!
    Kun me lähdimme syyskuussa kohti paikallisbussin pysäkkiä Värtanilta niin en löytänyt koko pysäkkiä vaan päädyttiin jonnekin metroaseman lähistölle. Oli esteetön kulku, mutta olihan se aika kaukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli julkisen liikenteen onnetar puolellamme, päästiin aina tosi sujuvasti liikkumaan paikasta toiseen. Kerrankin! Ollaan sitä useamman kerran odotettu jokaisella siirtymällä ihan liian kauan. Ja Junibackenissa oli hyvin tilaa, sielläkin sujui kaikki hyvin. Vain Kulturhuset ja shoppailu tuottivat pettymykset ja koko keskustassa käynti oli oikeastaan hukkareissu. Tai no, oli lapsista kiva leikkiä lumikasassa!

      Lohduttavaa kuulla, että muillakin on hankaluuksia satamasta lähtemisen kanssa. :D Me ollaan usein käytetty metroa jos mennään keskustaan, mutta Djurgårdeniin ollaan menty siitä bussipysäkiltä ja sinne on ihan hillitön se putki. Ehkä sä oletkin mennyt oikeaa reittiä pitkin? Meillä kun on aina se mahdollisuus, että ollaan vaan itse oltu sokeita...

      Poista
  2. Kyllä minäkin niin mieleni pahoitin, kun Muuminurkkaus oli poistettu. Meilläkin oli edellisestä käynnistä useampi vuosi aikaa ja tuo peiliseinäalue oli meillekin mukava uutuus.

    Ja Junibackenin ravintola ruuhka-aikaan... noh... kun on niin täyttä että joutuu tarjottimen ja jaloissa pyörivien (myös omien) lasten seassa seilaamaan useamman minuutin edestakaisin tyhjiä paikkoja etsien, niin ei se kivaa ole. Varsinkin kun nuo pitkien pöytien välit on tosiaan todella ahtaat. Muuten kyllä yllättävän hyvä ruokailumahdollisuus.

    Ihan samat fiilikset siitä, että päivässäkin ehtii, mutta kelloa joutuu silti vilkuilemaan. Mieluummin viipyisin muutaman päivän perillä. Suosikkikohteina voisi mainita lapsille Bryggartäppanin leikkipuiston ja aikuisille vaikka Etnografiska museetin sekä Södermalmin pohjoisosan näköalapaikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ymmärrä, miksi me ei koskaan olla koko viikonloppua Tukholmassa? Lapset rakastaa risteilyä, niin tulee monesti jo siksi valittua se. Mutta vois silti joskus lentää - sehän saattaa olla monesti jopa halvempaa niin... Eikä tarvitsisi vilkuilla kelloa vaan ehtisi kerrankin kiertää vapaammin ja vähän laajemmaltikin Tukholmassa. Kaveri vinkkasi juuri Tom Tits Eksperimentistä (joo, mäkin nauroin nimelle!) ja vaikutti tosi mielenkiintoiselta paikalta: http://www.tomtit.se/finska/

      Kiitos hyvistä vinkeistä Tukholmaan! Mun täytyy muuten tunnustaa, etten ole edes käynyt Etnografiska museetissa. Se pitää korjata.

      Poista
  3. Me ollaan aina menty metrolla, niin sinne kulkee suora esteetön reitti. Bussipysäkille en ole koskaan yrittänyt.

    Ja kyllä, Junibacken on aika lailla omaa luokkaansa. Me satuttiin sinne pari vuotta sitten, kun siellä oli suuri Muumi-näyttely. Sen jälkeen lapset ovat kyselleet sinne juuri Muumien perässä, niin nyt ei olla viitsitty käydä siellä. Meidän mörkö-kammoinen esikoinen myös aikoinaan kieltäytyi astumasta koko paikkaan, kun näki ensimmäisenä mörön siellä vanhassa Muumi-nurkassa. Onneksi yläkerrasta löytyi Pepin talo, johon paettiin loppuajaksi.

    Tukholma kyllä ansaitsisi enemmän aikaa kuin sen pikaisen päivävisiitin - erityisesti kesäaikaan, kun voisi olla iltaan asti Skansenilla tai Gröna Lundissa. Aivan varmasti kaupungista avautuisi ihan uusi puoli, kun ei tarvitsisi iltapäivällä kiirehtiä kohti satamaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään pitää meidänkin jatkossa mennä metrolla, niin säästyy bussisäädöiltä. Metrolle pääsee kyllä ihan kätevästi, vaikka vähän käveltävää onkin!

      Pepin talo Junibackenin yläkerrassa on kyllä ihana! Ja sen talon yhteydessä muutenkin vähän avarampaa ja vapaampaa, kun siellä on sitä tyhjää lattia-alaa. Olisi ollut kyllä kiva nähdä Muumi-näyttely! Mullakin kuvaan sattui tuo Mörkö, ehkä se oli saanut palautetta pelottavuudestaan? Hieman erikoinen valinta kyllä Muumi-nurkkaukseen, muuten. Harmi kuitenkin, että Muumit poistettiin kokonaan!

      Me ei olla Gröna Lundissa vielä edes käyty, mutta kovasti odotetaan sitä päivää että sinne olis järkeä mennä. Skansenissa me käytiin parisen vuotta sitten ja olisihan siellä ollut kiva viettää päivää pitempäänkin! Taidetaan ottaa ihan tavoitteeksi vuodelle 2018 viikonloppu Tukholmassa. :D

      Poista
  4. Viimeksi kun olimme risteilyllä (Viikkarilla) niin menimme näppärällä yhteysaluksella (Emile?) läheltä laivasatamaa Djurgårdeniin ja se oli kätevä tapa. Pääsimme melko lähelle Junia ja matkalla oli mm. Hyvät näkymät Wasa-laivaan. Pois päin lähdettiin Grönä Lundin pysäkiltä. Tuolla matkalla me ei käyty keskustassa ollenkaan. Djurgårdenissa kyllä olisi paljonkin nähtävää, yhdelle päivälle liikaa.
    Kyllä pitäisi välillä yöpyä eikä aina vaan ryysätä siinä yhdessä päivässä mahd.paljon. Ja juu, lentäminen tulisi varmasti halvemmaksi kuin se kaikki laivalla häröily, mutta lapset tykkäävät risteillä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin mentiin joskus Viikkarilla ja sillä samaisella yhteysaluksella Djurgårdeniin! Silloin oli lämmin syksy ja pyörittiin Skansenissa. Se yhteys oli tosi kiva! Muutenkin Viikkarin satama on ihanan lähellä keskusta, kun taas sieltä Siljan terminaalista on aina sompailu mestoille.

      Meilläkin on vielä paljon Djurgårdenissa nähtävää, vaikka ollaan käyty siellä monta kertaa. Ihana alue kaikkinensa! Kohta ipanat alkaa olla sen ikäisiä, että on jo mielekästä mennä Gröna Lundiinkin. Pienempi ei pääse vielä juuri mihinkään vekottimeen, niin ei olla viitsitty vielä mennä.

      Jos on yön yli Tukholmassa, taitaa tosiaan olla edullisempaa mennä silloin lentämällä. Mut meillä ihan sama, lapset rrrakastaa risteillä!

      Poista
  5. Kiva juttu.

    Junibackeniin mennään taas la. Lapset jo 7 ja 11 mutta haluavat edelleen. Ja tosiaan nättiä, hauskaa ja helppo lounas. Ei siinä paljoa muuta ehdi. Ehkä ehkä Wasa museet.

    Gröna Lund kiva, halvempi kuin Lintsi. Mut aika täynnä laitteita ja kova meteli.

    Skansenilla petyimme Abba museoon. Töykeitä ja moni asia rikki.

    Skansenilla myös paljon isoja koiria irti ��

    Laivaltatuloputki ja portaat aivan käsittämättömät. Jo vuosikymmenet. Ja ruotsissa!? Täälläkin saatiin vihdoin ratikka länsisatamaan. Paljon nopeammin..

    Viimeksi pakon sanelemana (viihdyttiin liian kauan..) taksi. 13e 4 hlö suoraan terminaalin oven eteen...������

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit, huomasin vasta nyt kommenttisi. Mutta kiitos palautteesta! Oli kiva kuulla, että tykkäsit jutusta. Toivottavasti teillä oli ihana reissu Junibackeniin. Ehdittekö vielä Wasa-museoon?

      Gröna Lundiin pitää kyllä joku vuosi satsata. Ehkä sitten samalla voisi olla Tukholmassa yötä, niin ei olisi kiire takaisin laivalle. Kova meteli ei kyllä kuulosta kivalle...

      Voi ei, meillä on Abba-museosta hyvät kokemukset! Se oli joskus talvella ja meidän lisäksi oli hirveän vähän muita asiakkaita. Saatiin ihan rauhassa kulkea näyttelyissä. En muista, että olisi ollut rikkinäisiä asioita. Tosin meidän käynnistä on jo useampi vuosi aikaa.

      Argh, ihan samaa mieltä että se laivaputki on aivan käsittämätön! Vaikka ei se Silja-bussi nyt niin paljon kalliimpi ole, mutta periaatteesta aina ärsyttää maksaa enemmän. :D Ehkä pitäisi vaan maksaa... Tai ottaa taksi niin kuin tekin! :D

      Poista

Tulen iloiseksi kommenteista, anna siis palaa!

INSTAGRAM @lahinnakauempana


Pysy ajan tasalla uusista julkaisuista

COPYRIGHT

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017