Kaksi täysin päinvastaista kokemusta Megastarilla

Unohtakaa tammikuiset neitsytmatka-arviot Megastarista. Nyt tulee muutaman päivän erolla kaksi ihan oikeaa kokemusta Megastar-risteilystä, joissa ei loungeissa notkuttu. Ensin risteilin ilman lapsia ja sitten lasten kanssa. Ja nämä kaksi matkaa poikkesivatkin toisistaan kuin yö ja päivä.

PERJANTAI 21.7. KLO 16:30 HKI-TALLINNA - ilman lapsia

Otettiin kaverin kanssa edellisenä iltana äkkilähtö Tallinnaan. Ihan vaan muutamaksi tunniksi maihin syömään, drinkeille ja rentoutumaan. Yöksi kotiin. Aivan mahtava idea, suosittelen muillekin.

Mentiin laivaan, oli melko väljää. Oli minun ensimmäinen kertani Megastarilla ja tietenkin olin siitä innoissani. Ensivaikutelma oli hyvä siitäkin huolimatta, että vielä ratikassa jännitin, myöhästynkö. En myöhästynyt. Monta minuuttia jäi laivan lähtöön.

Uusi Länsiterminaali 2 on kuin lentokenttä - kaunis ja avara! 

Koska oltiin aikuisseurassa, otettiin tietenkin heti ovelta kahden euron alkuskumpat. Ne käsissä huokailtiin kauniin ja avaran laivan sisustusta. Istumapaikka löydettiin aina, minne ikinä mentiinkään. Laivassa oli helppo ja miellyttävä liikkua. Jopa vessat olivat pieniä elämyksiä!



Burger Kingiin riitti jonoa koko risteilyn ajan, mutta Fast Lane -myymälästä ostettiin maukkaat, kuuden euron lohileivät jonottamatta. Ikkunapaikallemme paistoi niin kuumasti aurinko, että lähdimme pian ruokailtuamme kiertämään laivaa lisää. Katetulle ulkokannelle päästiin näköalapaikalle istumaan, yläkannella oli meille hieman liian tuulista.

Ravintoloita oli monta erilaista ja niin hyvin suunniteltu, että muokkautuivat helposti eri kokoisille seurueille. Koska lapset oli jätetty kotiin, lasten leikkihuonetta ei tarvinnut kuin mielenkiinnosta kurkata ovensuusta. Leikkihuoneessa oli vain kaksi lasta vanhempineen.

Oikeastaan ainoa miinus tuli maihinnousutilanteessa, kun poistumistie sumppuuntui heti. Onneksi taxfree oli vielä auki, joten kiertelimme upeassa kaksikerroksisessa myymälässä ainoina asiakkaina. Miksi jonottaa ryysiksessä, kun voi hengailla laivassa ja poistua sen jälkeen ilman tungosta?

Suosittelen laivaa kaikenlaisiin reissuihin, todella miellyttävä kokemus!

TIISTAI 25.7. KLO 10:30 HKI-TALLINNA ja paluu klo 19:30 - lasten kanssa

Risteily oli mennen tullen loppuunmyyty ja sen kyllä huomasi. Koska Megastarilla ei ole kokoustiloja jotka voisi muuttaa kesäkaudella lasten leikkitiloiksi, kaikki risteilyllä olevat lapsiperheet sulloutuivat tähän yhteen pieneen huoneeseen. Härdelli ja meteli oli hermoja riipivää.

Varsinkin paluumatkalla väsyneet ipanat saivat sen ei-toivotun vaihteen päälle, jolloin lelut lensivät ja meininki oli kaikkea muuta kuin turvallinen. Ei nimittäin ole kiva, jos isot koululaiset alkaa juosta hippaa kiipeilytelineessä, missä muut kiipeilijät on reippaasti alle 7-vuotiaita.

Koko leikkipaikka on tarkoitettu 0-7 -vuotiaille, isommille lapsille on pelihuone. Mutta jos ei peleistä tykkää, niin en tiedä mitä kouluikäiset sitten laivalla tekevät... syövät karkkia?

Isot plussat kuitenkin valtavan kokoisista leikkirekoista, meidän poika oli niistä haltioissaan. Samoin ohjaajat yrittivät kaikkensa, että saisivat edes osan lapsista innostumaan rauhallisemmista leikeistä.

Kun päätettiin pitää juomatauko, löydettiin heti leikkihuoneen viereisestä ravintolasta paikka. Vaikka laiva oli täynnä, löytyi onneksi melko hyvin istumapaikkoja koko laivasta.

Fast Lane oli tällä kertaa kaikkea muuta kuin nopea. Edessä oleva pariskunta oli todella hiilenä, kun lämpimän ruoan ottaminen oli sekavaa ja jono eteni hitaasti. Olivat kuitenkin iloisia siitä, että ymmärsivät jonottaa kassalle ensin ja hakea ruoan vasta sitten. Muuten ruoka olisi ehtinyt jäähtyä kylmäksi. Edellisellä kerralla auki ollut kolmas kassa oli nyt poissa käytöstä. Harmi, sillä se olisi ollut tarpeen. Todella tarpeen.

Käytävillä ja rappukäytävissä oli vaikea kävellä ryysiksen takia. Vessoihin oli jonot. Taxfree oli risteilyn lopulla niin pahasti täynnä, että meiltä jäi osa ostoksista tekemättä. Eli vaikka laiva on selkeästi kaikista muista liikennoivistä aluksista selkein ja avarin, on omat ongelmapaikkansa tässäkin. Tosin mietin, voisiko juuri portaikkojen ja muiden risteyspaikkojen tungos johtua osittain myös siitä, että matkustajissa on paljon ensikertalaisia, jotka eivät vielä paikkoja ole löytäneet.

Ravintoloista löytyi silti koko risteilyn vapaita paikkoja, vaikka muualla laivassa tungeksittiin.

En voi suositella laivaa ainakaan kesäaikaan lasten kanssa. Suoraan sanottuna matkat olivat lähestulkoon katastrofi. Pitää testata lasten kanssa vielä loma-ajan ulkopuolella, niin koetaan se normaalitilanne.

Yleisiä huomioita Megastarilta

Seuraavana uusittavaan laivaan toivoisin paljon risteileviltä lapsiperheiltä ideointiapua lasten leikkipaikkoihin. Uskoisin, että meillä olisi paljon sanottavaa mikä leikkihuoneissa toimii ja mikä ei.

Tässäkin oli paljon hyvää yritystä: kiipeilypaikka perällä oli kiva, sillä lasten pitää päästä purkamaan energiaa. Keskellä oleva videonkatseluhuone taas ihan väärässä paikassa: jos mukana on kaksi (tai vielä enemmän!) pientä lasta, voi yhden vanhemman olla vaikea vahtia molempia. Meno takana on tosi hurja ja pienimmille edessä rauhallisempaa. Mutta videonkatselupömpelin läpi ei näe jos joku lapsista karkaa sen taakse. Tai päälle, niin kuin useammat lapset risteilyllä keksivät.

Videonäkymä ravintolan puolelle tosi jees! Jos on isompia lapsia, voivat vanhemmat istua siellä mukavasti kahvilla eikä tarvitse tungeksia leikkipaikassa. Nimittäin täälläkin on tosi vähän paikkoja vanhemmille ja keskellä lattiaa seisoskelevat aikuiset ärsyttää kaikkia.

Vinkki! Jos on tarvetta pihistellä eikä matkaeväitä ollutkaan tarpeeksi mukana, on tax freessä myynnissä myös mikroaterioita ja kolmioleipiä - huomattavasti edullisemmin kuin ravintoloissa! Fast Lanen / leikkipaikan yhteydestä löytyy mikro ja vesipiste, jossa mikroeväiden lisäksi lämmittää helposti lasten sapuskat.



Mutta tottahan se on: laiva on kaunis! Ja sitting lounge tekee sen minkä lupaa, eli siellä saa porukka rauhassa istua ja odottaa pääsyä maihin jos ravintoloissa luuhaaminen ei kiinnosta. Ja aina se ei kiinnosta.

Matkustan jatkossa mielelläni Megastarilla jos vain hinta ja aikataulut ovat suosiolliset. Kesäaikaan kuitenkin valitsen Megastarin vain aikuisten risteilyihin!

Millaisia kokemuksia sinulla on Megastarilla risteilystä?


Myös nämä jutut risteilyistä voisi kiinnostaa:
Pyöräretki Tallinnaan - vaikka rantalomalle!
Manna La Roosa - kun ravintola ei tarvitse lasten leikkipaikkaa
Rotermannin kortteli - lempipaikkani Tallinnassa

Perheristeilyn ainoa seesteinen asia - näkymä ikkunasta

LUE KOKO POSTAUS »

Rotermannin kortteli on lempipaikkani Tallinnassa

Turistit suuntaavat suurina laumoina Tallinnan satamasta kohti Kalamajaa ja Telliskiveä. Eikä ihme, onhan siellä runsas ravintolatarjonta, putiikkeja, mielenkiintoinen miljöö ja muutenkin nopeasti kehittyvä alue.

Vaikka minäkin tykkään Telliskivestä, ei se suinkaan ole Tallinnan lempialueeni. Eikä ole vanhakaupunkikaan. Mun sydämeni saa sykkimään Rotermann City eli Rotermannin kortteli, tuo pimentoon jäävä vanha teollisuusalue satamaan vievien valtaväylien välissä - vain kivenheiton päässä Viru-hotellista satamaan päin.



Rotermannin kortteli on suurten muutosten kourissa. Tällä hetkellä siellä on koko ajan joku rakennustyö käynnissä, mutta siitä viis. Se tietää vaan uutta elämää Rotermannille.

Jo 1800-luvulla alueelle kohosi mm. sprii- ja makaronitehtaat, mutta myös tavaratalo, leipomo sekä suolavarasto. Suolavaraston tiloissa on nykyisin muuten Viron arkkitehtuurimuseo.  

Minä niin tykkään siitä, että vanhoja teollisuusrakennuksia on jätetty niille sijoilleen: osa on aivan raunioina ja osaa rakennuksia on jatkettu modernilla rakentamisella. Välissä on kokonaan uutta kiinnostavaa uudisrakentamista.

Lue tarkemmin Rotermann Cityn historiasta täältä: Rotermannin korttelin synty

Majoitu Rotermann Cityn ytimessä

Olen viettänyt Rotermannissa monesti aikaa, mutta yöpynyt vain kerran. Siitäkin on jo 5 vuotta, sillä odotin vielä esikoista. Vietimme parin ystäväni kanssa rentoa viikonloppua ja Hotelli Metropol oli siihen ihan passeli. Tosin tällä hetkellä Hotelli Metropol on pinteessä rakennustyömaan takana, enkä tiedä minkä verran raksalta kuuluu meteliä huoneisiin.

Istuimme lämmintä kesäiltaa aukiolla viinibaarin terassilla, kuuntelimme viulunsoittajaa ja tunnelmoimme puutarhavalojen alla. Minä raskaana olin erityisen kiitollinen, sillä listoilta löytyi myös alkoholiton vaihtoehto viinille. On ihan eri asia istua yömyssyllä viinilasillisen, kuin kokiksen kanssa. Ja juuri iltaisin Rotermanni on mielestäni parhaimmillaan, kun bilettäjät notkuvat ihan muissa kaupunginosissa tai palaavat laivalla Suomeen.

Rakkauteni Rotermanniin taisi alkaa silloin, sillä me ei törmätty alueella kertaakaan suomalaisiin ördääjiin. Ei siltikään, vaikka hotellin alakerrassa on pahaenteisesti Koskenkorva Karaoke niminen baari.  Ja ehkä juuri siksi rakastuinkin Rotermann Cityyn: edullisten hintojen lisäksi sai olla rauhassa vanhankaupungin ja keskustan hotellien (suomalais-)turistimölinältä.

Shoppailu Rotermannissa

Rotermannin kortteli on oikein hyvää shoppailualuettakin. Ehkä olet käynytkin täällä ostoksilla? Ketjumyymälöiden ystäville löytyy vielä Suomesta puuttuvia liikkeitä:
Springfield,
Pull and Bear,
Bershka ja
Stradivarius nyt ainakin. Osa alueen myymälöistä on korttelin sokkeloissa piilossa, joten niitä ei välttämättä ilman etsimistä löydä. Eli ihan helpoksi shoppailua ei ole Rotermannissa tehty.

Minä itse käyn Rotermannissa asioidessani A.G.A.N. -liikkeessä, jossa on myynnissä nuorten virolaisten suunnittelijoiden tuotteita sekä tyylikkäitä käytettyjä vaatteita ja tavaroita. Melkein aina minun mukaan lähtee joku hauska koru kympillä tai parilla.

Tallinn Design Housesta löytyy paikallisen designin parhaimmistoa. Pääosassa on astioita, vaatteita ja asusteita, mutta minä nappasin myymälästä mukaani käytyjen maiden mukaan muokkautuvan maailmankartan (iso kartta 25e).

Kalevin suklaapuoti ja mestarin työpaja on tietenkin hyvä tuliaistenostopaikka ja lasten kanssa ehkä ihan mahdoton piipahtaa ilman ostoksia.

Rotermann Cityn myymälät // Rotermann viralliset sivut suomeksi, mutta tiedot eivät ole ihan ajantasalla

Kahvilat ja ravintolat

Ja ne nautinnot! Roseni-kadun piirittämällä aukiolla on luonnollisesti suurin osa terasseista ja ravintoloista mutta kurkkaa ihmeessä myös sivukaduille. Sieltä löytyy varmasti rauhallisimmat ja tunnelmallisimmat terassit ja kuppilat.

Hintataso on mielestäni edullinen verrattuna vaikkapa vanhaankaupunkiin. Aperol Spritz yhdellä suosituimmalla aukion terassilla maksoi 6 euroa ja viinilasillinen 3 euroa.

Häpeäkseni minä olen ruokaillut siellä vasta Basiliik -ravintolassa (silloin viisi vuotta sitten) mutta siemaissut viinilasillisia sitäkin useammin. Ruokaravintoloita putkahtelee sinne tasaiseen tahtiin ja ne näytti sen verran kiinnostavilta, että ensi kerralla suuntaankin vaikka Flamm-ravintolaan syömään flammkuchenia, MySushiin tai Kaks Kokkaan. Myös ihan läheltä löytyy Tallinnan kuuluisa ravintola Tai Boh.

Rotermann Cityn ruokapaikat ja kahvilat // Rotermann viralliset sivut suomeksi, mutta tiedot eivät ole ihan ajantasalla







Lapsille ei vielä paljoakaan

Tällä hetkellä lasten leikkipaikkoja on huonohkosti, sillä rakennustyömaan alle jäi edellinen leikkipaikka. Nyt aukiolta löytyy vain hiekkalaatikko ja keinut, sekä hauska spiraalilava, jossa lapset juoksentelivat ylös ja alas. Sitä en kyllä tiedä oliko se ihan oikeasti tarkoitettu siihen käyttöön, mutta muksuilla tuntui olevan hauskaa.

Pienet kujat, avarat aukiot sekä lukuisat rappuset ja luiskat tekevät kuitenkin alueesta lastenkin silmissä mielenkiintoisen. Rotermannin kortteli on kokonaan autoton, joten lasten on onneksi vähän vaikeampi juosta auton alle.

Toivon, että lasten aktiviteetit monipuolistuu, kunhan rakennustyömaa edistyy. Rauhallinen, autoton alue vetää myös lapsiperheitä puoleensa.

Olenhan minä tiennyt Rotermannin korttelin varmaan niin kauan, kuin olen Tallinnassa vieraillut. Usein kuitenkin vain kävelläkseni sen taitse, ennen kuin vietin siellä viikonloppuni ja ihastuin. Onkin ollut hauska seurata näiden vuosien aikana, miten alue on muuttunut. En minä jokaisella Tallinnan reissullani Rotermannissa käy, onhan siellä paljon muutakin tehtävää ja nähtävää.

Melkein joka kerta löydän sieltä jonkun uuden ravintolan, putiikin - tai jopa kokonaisen talon, mikä on valmistunut edellisen Rotermanni-vierailun jälkeen.



Olen aina rakastanut teollisuusmiljöötä mutta erityisesti minuun kolahtaa tämä modernien rakennelmien ja vanhan teollisuusrakennuskannan yhdistelmät. Osa rakennuksista on niin omalaatuisia, että pitää ihan ihmetellä miten sellaista on saatu aikaisiksi. Mutta juuri se vinkeys on niin kiinnostavaa ja hienoa.

Toisaalta harmittaa, että kujat ja kadut Rotermann Cityssä ovat vielä niin hiljaiset ja paikoittain autiot. Mutta nautin seesteisyydestä nyt, vielä kun voin. Ehkä jo parin vuoden päästä turistit ovat löytäneet sankoin joukoin sinnekin eikä rauhallisuudesta ole enää toivoakaan.

Muita tarinoita Tallinnasta:
Manna La Roosa - kun ravintola ei kaipaa lasten leikkipaikkaa
Kohvik Maiasmokk - sekavin tuntein kahvilassa


Oletko sinä koskaan katsonut Rotermannin kortteleita sillä silmällä? Tykkäätkö? Vai onko se sekametelisoppa sinulle liikaa?

LUE KOKO POSTAUS »

Reissussa kadonneet tavarat - ja niitä on paljon!

Kun reissussa on mukana lapsia ja liikutaan paikasta toiseen, on hyvin tyypillistä että tavaraa häviää siinä hässäkässä. Lasten kanssa reissatessa kun vielä on yleensä mukana kaikenlaista roinaa muutenkin (moni voisi yllättyä, jos kurkkaisi esimerkiksi Tyttären pakkaamaan reissukassiin). Lapsille saattaa olla yllättävät jutut hyvin tärkeitä.

Tässä postauksessa puhutaan vain tästä yhdestä, reilun parin viikon matkasta Floridaan ja Karibian risteilylle. Mitä kaikkea meidän perheeltä hävisi sillä reissulla?

Kuvan aurinkolasit ovat kadonneet. Tässä menossa en ihmettele.

Hävinneet tavarat:

• Tapin toinen kenkä katosi jo menolennolla lentokoneeseen. Tilanne huomattiin jo maahantulojonossa, mutta ei välitetty lähteä kyselemään perään. Ne olivat tätä reissua varten hankitut, mutta onneksi edullisesti kirppikseltä.
  
• Miehen aurinkolasit katosivat Orlandon resortin uima-altaaseen, kun hän laski ne päässä vesiliukumäestä. Aurinkolaseja haravoitiin pohjia myöten ja uskottiin niiden kadonneen resortin Lazy Riveriin. Aurinkolasit löytyivät tosin seuraavana päivänä infotiskiltä - toki oli ennen sitä ehtinyt ostaa uudet.
• Tyttären Frozen-lippis hävisi jonnekin Orlando Eyen tonteille. Yhtenä hetkenä se oli päässä mutta kohta se ei enää ollutkaan. Etsittiin sieltä joka paikasta, mutta ei löydetty. Valokuvista katsomalla saattoi arvata katoamishetken, mutta lippiksestä ei ollut enää jälkeäkään. Olipahan hyvä syy ostaa Tyttärelle uusi lippis - vaikka tokihan meillä oli toinenkin kesähattu mukana.
• Mun lemppari neuletakki katosi MSC Divinan uumeniin. Kävimme ystäväni kanssa tokana iltana drinkeillä ja katsomassa iltashow'n ja muistelen jossain vaiheessa riisuneeni neuletakin. (Laivalla saattaa olla sisällä ilmastoinnin takia vilpoista.) Muistin koko neuletakin vasta monta päivää myöhemmin, eikä sitä enää lukuisista kyselyistä huolimatta löytynyt laivalta. Se oli kyllä jo noin 15 vuotta vanha, mutta mun lemppari ja kiertänyt monissa maissa.
• Tyttären aurinkolasit, reissua varten uutena ostetut. Ei mitään hajua missä, milloin ja miten ne on hävinneet. Mutta tämähän me osattiin arvatakin, joten aurinkolaseja oli mukana useampia. Ärsyttäähän se silti, taas yhdet arskat hukkateillä.
• Mun kesähatuilla on joku kirous. Ostin Kroatiasta aivan älyttömän ihanan hatun, jonka lapset hajottivat heti Suomeen palattuamme. Sitten ostin kirppikseltä vähän samantyylisen lätsän, jonka otin tälle reissulle mukaan. Se taas koki reissussa kovia ja löpsähti muodottomaksi. Laivalta ostin tämän hatun joka hävisi - mutta löytyi lopulta ihan omasta hytistä, sängyn alta. Tämä laivalta ostettu hattu meni kuitenkin pilalle jo parin päivän jälkeen St Maartenilla, kun hurja aalto pyörähti minun (ja Tapin!) päälle eikä merivesi tehnyt materiaalille hyvää.
• Tapin pikkuautoja - en edes jaksanut laskea kuinka monta. Useamman vanhan auton lisäksi hävisi myös yksi ihan uusi Divinalta ostettu pikkuauto. Sinne laivalle se jäi pyörimään, ehkä ikuisiksi ajoiksi.
• Tyttären Floridasta risteilyn jälkeen ostettu rannekoru. Onneksi oli tosi hyvässä alessa, mutta kyllähän se nyt ärsyttää, kun tyttö ei ehtinyt nauttia korustaan montaakaan minuuttia. Miksi ostaa enää yhtään mitään?
• Pojan aurinkolasit, jotka ostettiin ihan tätä reissua varten. Ne säilyivät tallessa ihan reissun viime metreille asti - nimittäin ne taisi hävitä vasta jossain vaiheessa matkalla kotiin. Yllättävän pitkäikäiset siihen nähden, että noin puolitoistavuotiaan lapsen suurimpia hupeja on heittää asusteita ympäristöön.

Kuvan aurinkolasit sekä pikkuauto ovat hävinneet.

Nämä kaikki kadonneet tavarat olivat rahalliselta arvoltaan pieniä, joten pitkään kamojen hukkuminen ei itkettänyt. Enemmän ärsyttää ylipäänsä kaikki se vaiva, mikä tulee

a) tavaran hankkimisesta
b) tavaran etsimisestä reissulla
c) mahdollisesti uuden hankkimisesta

Sentään meiltä ei (ainakaan tällä reissulla) hävinnyt avaimia, passeja eikä puhelimia. Ja onneksi päät on kiinni vartalossa, ettei ne pääse hukkumaan. Lukuisia tutteja, pinnejä ja pompuloita jäi tietenkin reissun päälle, mutta se on niin tavallista, ettei sitä enää edes noteeraa. Mulla onkin tapana ottaa niitä mukaan hirveästi, että niitä on varmasti käsillä kun hätä on suurin.

Jos nyt kautta aikain mietitään, niin meillä on hävinnyt ihmeen vähän arvokasta tavaraa. Minulta on Tallinnassa kadonnut lähes koko laukun sisältö, kerran mun mieheni meinasi unohtaa (tai siis unohtikin mutta muisti pian) passinsa ja lentolippunsa lentokentän vessaan (hups!) ja Balilla hänen uimahousunsa jäivät edelliseen majapaikkaan siirtyessämme jo seuraavaan kohteeseen. Uikkareille olisi ollut tarvetta...  Nämäkin olivat ajalla ennen lapsia.

Onko sinulla kertomuksia reissussa hävinneistä tavaroista?


Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

• Käsimatkatavarat yli 10h lennolle ja kaksi lasta viihdytettävänä
• Vinkit pienten lasten kanssa matkustamiseen - jotka sopivat kaikille mutta ei kenellekään

LUE KOKO POSTAUS »

Lasten Bukarest - yllättävän onnistunut perheloma Romaniassa!

Paljastetaan se nyt heti tähän alkuun. Bukarest on yksi parhaista lapsiperhekohteista, missä ollaan käyty!

Totta se on. Ja minä kerron tässä teille, että miksi.

Toki heinäkuu on turhan kuuma ajankohta, mutta onnistui meidän reissu jumalattomassa helteessäkin. Onneksi ei sentään ollut ihan 40-asteen kuumuutta vaan saatiin vain reilun 30-asteen lämpöä. Jos vaan mahdollista, ajoittaisin reissun lasten kanssa kevääseen, alkukesään tai sitten alkusyksyyn.

Bukarest tarjoaa mielenkiintoista nähtävää niin lapsille kuin aikuisille, mutta keskityn tässä nyt pelkästään Bukarestiin lasten viihdyttämisen näkökulmasta.

Suorat lennot Blue Airilla

Romanialainen halpalentoyhtiö Blue Air lentää suoraan Helsingistä Romaniaan, joten lennot lastenkin kanssa onnistuu. Tarjolla on hyviä ja huonoja lentoaikoja, me kokeilimme ne huonot. keskiyön lennot. Siltikin selviydyttiin ihan hyvin, vaikka onhan se lasten kanssa kivempi lentää ihmisten aikoihin.

Siitä ehdinkin jo kirjoitella viime viikolla:
Blue Airilla Bukarestiin - kokemukset lentoyhtiöstä ja surkeista lentoajoista

Julkinen liikenne - metrot

Vaikka Uber ja perinteinen taksi ovat edullisia, me tykkäsimme (ja tykkäämme yleensäkin) kulkea julkisilla. Varsinkin metro oli eri kätevä kulkupeli. Julkisilla liikuttaessa tutustuu hyvin paikalliseen elämään, sekä on edullista ja ekologista.

Lähes jokainen metroasema on esteetön. Hissit ovat siistejä ja niihin ei ollut ruuhkaa, vaikka niitä näytti olevan vain yksi per metroasema. Usein kannettiin silti rattaita, sillä maan päältä ei jaksettu etsiä hissin paikkaa tai haluttiin nousta tietystä kohdasta maan pinnalle.

Metroasemista osa oli hyvin siistejä ja moderneja, osa taas vanhoja ja kusisia. Henkilökuntaa oli paljon ja metroliput sai ostettua heti porteilta metrolaitureille. Metroverkosto on melko kattava ja helppo, metrovaunut poikkeuksetta siistejä ja moderneja.

Julkinen liikenne oli halpaa: 10 matkan kortti maksoi 20 leitä, noin 4,5 euroa. Yksi matka siis 45 senttiä! Samaa korttia voi käyttää useampi matkustaja. Me hankittiin tämä 10-kortti, koska ei jaksettu ostaa erikseen joka matkalle lippuja.



Majoitus huoneistossa, sijainti Bukarestin vanhakaupunki

Majoittuminen on tietenkin makuasia. Joku haluaa tinkiä juuri tästä, joku taas haluaa panostaa ylelliseen hotelliin ja jotkut - kuten me - tykätään majoittua huoneistoissa. Bukarestista haluttiin vuokrata huoneisto jo ihan siitä syystä, että hotellin aamupalalle ei olisi ehditty. Lisäksi huoneiston vuokraamisella saa asunnon erillisellä makuuhuoneella ja keittiöllä, joten lasten nukahdettua ei tarvitse olla ihan hissun kissun.

Meillä oli Bukarestin keskustassa yksityinen 80 neliön ja neljän hengen huoneisto. Sunny Old Town Apartments (osa asunnoista aika kauhealla sisustuksella, mutta meille osui kiva huoneisto) sijaitsi ihan Piata Universiteten aukion vieressä, kivenheiton päässä metropysäkiltä. Nurkan takaa alkoi vanha historiallinen keskusta. Huoneistolla oli oma parveke rauhallisella sivukadulla, näkymä Piata Univesitetelle. Alla kuva parvekkeelta iltahämärissä.

Meillä oli kylppärissä amme, mikä on meidän ipanoille aina iso vetonaula. Ja oli muuten ihana raskaan reissupäivän jälkeen vetäytyä omalle parvekkeelle olusille, kun lapset oli saatu unten maille.

Hinta noin 160 euroa kolmelta yöltä.

Leikkipuistot Bukarestin keskustassa

Leikkipuistojen määrästä ja koosta hämmennyin ehkä ihan kaikista eniten. Ainakin suurimmissa puistoissa on isot leikkipaikat, sen mitä Google Mapsillä tutkin etukäteen.

Me ehdittiin käymään keskustassa vain Parlamenttitalon viereisessä leikkipaikassa, Parcul Izvorissa. Se olikin valtava ja siellä oli ehkä suurin lasten kiipeilytalo mitä olen koskaan ulkoleikkipuistossa nähnyt! Harmi vain, että oli niin kuuma päivä, että liukumäet ja keinut olivat tulikuumia. Leikkipaikka oli kuitenkin hyväkuntoinen ja hauska, mitä nyt jotain tägejä sutattu seiniin. Täällä oltaisiin viihdytty pitempäänkin, jos olisi ollut vähän siedettävämpi helle.

Parcul Izvoriin on metropysäkki ja samalla reissulla pääsee sekä leikkipuistoon että käymään Parlamenttitalolla. Nimittäin leikkipuistosta on suora näkymä Parlamenttitaloon, tuohon maailman toiseksi suurimpaan rakennukseen.

Mutta jos olette menossa perheen kanssa Bukarestiin, niin tsekatkaa ihmeessä keskustan viheralueet. Lyön vetoa, että sieltä löytyy huikeita leikkipaikkoja!

Katsokaa nyt vaikka näitä kuvia, eikö ole upea leikkipaikka?!











Ilmainen huvipuisto Orâselul Capiilor 
Parcul Tineretului
metro: asema Constantin Brâncoveanu

Tämä aivan mahdottoman ihana huvipuisto löytyi puolivahingossa. Edes paikalle mennessä ei tiedetty, että kyseessä on tosiaan huvipuisto, luultiin siellä vain olevan paljon lasten leikkipaikkoja viihtyisässä puistossa.

Huvipuisto Orâselul Capiilor sijaitsee valtavassa Tineretului-puistossa. Sinne pääsee näppärästi metrolla suoraan huvipuiston sisäänkäynnille. Ja mikä parasta: sisäänpääsy on ilmainen! Puistossa on paljon muutakin, mutta me pyörimme tällä kertaa vain huvipuistossa. Pelkästään huvipuistossa saa menemään päivän, toinen mokoma sitten koko puiston alueella.

Laitteet
Puistossa oli monenlaisia huvipuistolaitteita. Suurimmaksi osaksi laitteet oli suunnattu perheen pienimmille, juuri meidän lasten ikäisille (2v ja melkein 5v). Muutamia hurjempiakin laitteita oli, kuten vuoristorata. Mutta mielestäni koko alueen pääpaino oli pienemmissä lapsissa.

Laitemaksut vaihtelivat 5-15 leitä. Possujunat, pikkukarusellit ja muut vastaavat ihan pienimpien laitteet maksoivat sen 5 leitä (reilu euro) ja hurjimmat laitteet 15 leitä (3,3 euroa). Oli myös ilmaisia aktiviteettejä, kuten lasten juostava suihkulähde. Muuten laitemaksut olivat mielestäni kohtuullisia, paitsi komealta näyttävä maailmanpyörä!

Maailmanpyörään maksu oli 15 leitä per henkilö! Eli koko meidän porukalta maksettiin 13 euroa. Riistohinta siitä, että maailmanpyörä teki yhden pyörähdyksen korkeuksissa. Oltiin jossain laitteissa päätetty käydä, joten mentiin hinnasta huolimatta. Oli kyllä melkoinen pettymys, joten suosittelen jättämään väliin.

Ruokapaikat
Alueella oli useampia ravintoloita ja pikaruokaloita. Hintataso oli edullinen. Me syötiin illallinen vasta keskustassa, mutta täällä haukattiin välipalaksi pehmikset. Yksi pehmis maksoi 3 leitä, eli koko porukan pehmikset maksoi noin 2,5 euroa. Eihän sillä saisi Linnanmäellä edes yhtä pehmistä!

Ilmaiset leikkipaikat
Maksullisten vekottimien lisäksi oli myös ilmaisia leikkipaikkoja. Näitä leikkipuistoja oli alueella ainakin kolme isompaa kokonaisuutta, me piipahdettiin niistä kahdessä. Sekä tietenkin vilvoittelemassa suihkulähteessä, Fântâna Muzícalássa (kuva alla).



Suihkulähteen takana oleva leikkipuisto oli kaikista ihastuttavin! Tytär riemastui erityisen paljon nähdessään leikkipuiston. Leikkipaikka oli tehty huvipuistoteemalla ja pastellisävyiseksi: karusellissa ja keinuissa oli hempeät hepat, kiipeilytalot ja liukumäet värikkäitä. Koska telineet oli tehty enimmäkseen muovista, ei ne olleet niin kuumiakaan kuin Parcul Izvorin leikkipaikassa.

Osa näistä ilmaisista leikkipaikoista oli suunnattu taaperoille ja oli just hyviä meidän lähes 2-vuotiaalle Tapille. Osa taas monipuolisempia, missä oli sopivasti haastetta melkein viisivuotiaalle.

Toki pitää muistaa, että turvallisuussäännökset ei selkeästikään ole ihan Suomen tasoa. Myös yksi leikkipuiston vekottimista oli vaaralllisen näköisesti rempallaan. Mutta jos vanhemmat ensin tsekkaa laitteet ja puistossa leikkii ikä- ja taitotasoisesti, en näkisi ongelmaa.

Yleistä 
Alue oli todella laaja eikä ehditty edes kiertämään koko huvipuistoa. Väkeä oli ihan hirveän vähän, osa laitteista oli joko kiinni tai yksi ihminen hoiti useampaa vekotinta. Mihin ikinä oltaisiin haluttukaan mennä, olisi päästy kävelemällä sisään. Olikin kiva, kun ei tarvinnut yhtään mihinkään jonottaa. Ihmetytti vain, että miksei siellä ollut juuri ketään?!

Meidän perhe kuitenkin suosittelee tätä huvipuistoa ja koko Parcul Tineretuluita perheloman yhdeksi kohteeksi. Riemulta ei voi välttyä!

Oli vuoristorataa, junarataa ja vaikka mitä vimpaimia

No joo, oli leikkipuistossa vähän puutteitakin. Kuten tämä irronnut heppa...

Ruokailut ja hintataso Bukarestissa

Ravintoloita ja kahviloita on ihan joka lähtöön, keskustassa aivan joka puolella. Varsinkin vanhassakaupungissa (Lipscani, Centro Vecchi) on kadut pullollaan mitä mielenkiintoisempia paikkoja. Tulee ihan valinnan vaikeus! Italialaisen ruoan ystävälle tarjolla on ravintoloita pilvin pimein, myös libanonilaista ja muuta etnistä ruokaa löytyy. Leipomoista saa pikkunälkään parilla leillä syötävää vaikka koko lapsikatraalle. Myös hinnakkaampia trendipaikkoja on moneen makuun!

Syöttötuoleja ei ollut, niitä ei taidettu tarjota Bukarestissa kertaakaan. Poikamme on jo melkein 2v joten ei jaksettu kovasti kysellä peräänkään. Tosin olihan ne ruokailuhetket välillä hieman hektisiä.

Ruokalistalla ei ollut juuri koskaan maitoa, mehutkin maksoi tuplaten, mitä limppari ja olut. Me pärjättiin pienemmän kohdalla monesti omalla vesipullolla, kun otettiin isommalle lapselle limpparia. Aikuiset nauttivat euron-pari maksavista huurteisista oluista.

Lounaspitsat maksoi "vähän paremmassa paikassa" noin 4 euroa, pitsat olivatkin mehukkaita ja maukkaita. Illallispaikassa, joka taasen vaikutti trendipaikalta, hampurilaisateria tai pasta-annos maksoivat noin 6 euroa. Lapset jakoivat yleensä yhden aikuisen annoksen, pyydettiin vain kaksi lautasta.

Laskun loppusummaan suositellaan lisäämään vielä tippi, ohjeen mukaan 5-10% riittää.

Summa summarum: Bukarest oli lasten kanssa ihana! Yllättävän ihana! Emme törmänneet kerjäläisiin tai kulkukoiriin. Ei ajauduttu epämääräisiin tilanteisiin. Ei tunnettu oloamme koskaan turvattomaksi, eikä tarvinnut paniikinomaisesti pitää käsilaukusta kiinni.

Tokihan tien ylittäminen oli joskus vaivalloista, kun suojateitä oli harvassa. Englantia osattiin paikoittain huonosti ja usein jouduttiin elekielellä asioimaan. Ei kuitenkaan tullut isompia väärinymmärryksiä.

Ennakkoluuloista poiketen, Bukarest onkin yksi Euroopan turvallisimmista pääkaupungeista. Vaikka onkin Euroopan Unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki. Täältä löytyy mielenkiintoinen listaus turvallisuusluokituksista: Bukarestin turvallisuusluokitus // Lomalista.fi

Miltä Bukarest vaikuttaa lapsiperheen kohteena? Kiinnostuitko? Onko Romania sinulle ennestään tuttu maa? Tiesithän, että blogia voit seurata myös Facebookissa!

Lue lisää: Children's Bucharest // In Your Pocket (englanniksi)

Sinua voisi kiinnostaa myös:
Vinkit lapsiperheen matkustamiseen - jotka sopivat kaikille mutta ei kenellekään
Kaupunkilomalla lasten kanssa - ja vinkit miten siitä selviää

LUE KOKO POSTAUS »