Lasten kanssa matkalle - 5+1 syytä valita risteily Tukholmaan

Moni pääkaupunkiseutulainen käy usein laivalla, niin mekin. Se on niin helppo, vaivaton ja melko edullinen tapa ottaa pieni irtiotto arjesta. Minulla on kokemusta vain Helsingistä lähtevistä laivoista, sillä Turusta en ole risteillyt sitten 90-luvun. (Varustamoille vinkki, että voisi vähän kalustoa vaihtaa välillä...)

Esikoisen syntymän jälkeen harjoiteltiin matkustelun aloittamista ensin varovasti risteilemällä. Ensimmäiset 3kk oli koliikin takia rankkaa, joten ekalle matkalle - ja sekin turvallisesti Tukholmaan - uskaltauduttiin vasta 4kk-ikäisen Tyttären kanssa. Sitten kesällä risteiltiinkin jo huomattavasti rennommin 7-kuisen kanssa Pietariin ja Tallinnaan.

Siitä eteenpäin ollaan kynnetty Itämerta monta kertaa vuodessa, kaikkina vuodenaikoina, eikä pikkuveljen syntymä vauhtia hidastanut. Tapin eka risteily oli 4-viikkoisena, vaikka hänkin oli aikamoinen koliikkivauva. Mukava vaan hyssytellä huutavaa vauvaa välillä kotiseinien ulkopuolella.

Tässäpä esiteltynä 5+1 syytä valita Tukholman risteily!

1. LAPSET VIIHTYVÄT

Ajatus "ruotsinlaivoista" voi kuulostaa monesta melkoisen järkyttävälle, mutta uskokaa kun sanon: lapset todellakin rakastavat risteilyjä! Kävimme toki joskus laivalla ennen lapsiakin, mutta vasta lapsiperheenä olemme löytäneet risteilyjen parhaimman annin.

Pienet lapset sekoaa onnesta jo hyttikäytävällä juoksemisesta. Sen lisäksi on Ville Viikinki, Harri Hylje ja Muumit, joiden kanssa muksut jostain syystä tykkäävät halailla. Laivoilta löytyy maisemahissit ja spontaaneihin tanssiesityksiin kutsuvat aulatilat, lukuisia rappusia, peilipintoja ja kimallusta.

Laivalla lasten leikkipaikat voivat pahimmillaan olla kuin Normandian maihinnoususta, mutta toimivat hyvin ainakin alle kouluikäisille. Kesäloma-aikaan myös laivojen kokoustilat muutetaan leikkipaikoiksi, mikä on ollut aivan loistohomma.

Laivalta saa lapsille selkään liimattavan tarran tai inforannekkeen, joihin voi merkitä lapsen ja vanhemman yhteystiedot. Tämä on kyllä ihan paikallaan, kun riehakkaat muksut juoksentelevat sokeriövereissään kuin päättömät kanat.

Kokemuksieni mukaan Viikkarilla on ehkä hieman vähemmän tekemistä lapsiperheille, mutta Siljalla lapset on otettu melko kokonaisvaltaisesti haltuun: on yllätystehtävää, Harri Hylkeen/Muumin halausta, musiikkiohjelmaa, Muumi/Harri Hylje -disko... Eli tekemistä riittää ruokailusta nukkumaanmenoon asti. Mutta ei Viking Linelläkään lapset ehdi tylsistymään.

Tämmöisen setin jälkeen lapset ovat täysin kuitteja. 1-vuotiaan vanhemmat yleensä yhtä nääntyneitä.

2. BUFFET

Voi kyllä. Tästä tietysti voi olla montaa mieltä, mutta me yleensä ollaan onnellisia jo siitä, että päästään valmiiseen, runsaudesta pullistelevaan ruokapöytään. Kenenkään ei tarvitse kokata ja kaikille löytyy syötävää.

Pienten lasten kanssa on usein erityisen järkevää ottaa vähintään buffetin meriaamiainen. Joka tapauksessa aamupalaa on syötävä ja alle 6-vuotiaat syö ilmaiseksi maksavien vanhempien seurassa. Kun nämä ruokailut menee ostamaan erikseen laivan ravintolasta, heilahtaa hinta helposti pitkälle yli meriaamiaisen hinnan. Alle 17-vuotiaat saavat buffetruokailut alennettuun hintaan. Linkeissä Viking Line ateriahinnat ja Silja Line ateriahinnat.

Meidän 1-vuotias on niin pieni, että on joskus hankala löytää á la carte -listalta sopivaa syötävää. 4-vuotiaamme taas sen verran nirso, että ei ikinä tiedä mikä maistuu tai syökö ollenkaan. Buffetissa on niin paljon tarjontaa, että ihan varmasti molemmille löytyy mieleistä sapuskaa. Jälkkäripöydästä puhumattakaan. Vaikka hinta on kallis, yleensä sen arvoinen - kokonaisuutta tarkastellen.

Tukholmassa ollaan etsitty lounasaikaan joku kiva kahvila ja otettu siellä (lapsille) kevytlounas. Isompaan ruokailuun ei ole tarvetta, mahat kun ovat runsaasta aamupalasta pinkeänä ja illalla odottaa taas notkuvat pöydät.

3. KAIKKI SAMAN KATON ALLA

Jokainen, jolla on lapsia, ymmärtää tämän upeuden varsinkin talviaikaan: ei ulkovaatteiden kanssa säätämistä! Ei hankalaa matkaa majoitukseen. Laivalla hyttiin saa kaikki tavarat säilöön ja laivalla voi viilettää sisävaatteisillaan.

Jos jotain tarpeellista unohtuu, sen voi tosta-noin-vaan kipaista hakemassa. Jos joku perheenjäsenestä saa kilarit, voi lähteä vaikka hyttiin tai kannelle hengittelemään. Koska ollaan kaikki samassa veneessä, voi perhe jakaantua intressien mukaan moneen eri kokoonpanoon. Äiti lähtee rauhoittumaan skumpalle, kun isi vahtii lapsia leikkihuoneessa. Sitten vauhdista vaihto.

4. VIIHDEOHJELMAA

Rehellisyyden nimissä on heti alkuun sanottava, että me ollaan yleensä niin puhki, että harvoin jaksetaan enää mennä katsomaan iltaohjelmia. Mutta jos jotkut ovat reippaampia kuin me, niin viihdettä on tarjolla aikuisempaankin makuun.

Hyväunisten rattaissa torkkuvien tai iltavirkkujen vanhemmat voivat nauttia iltaohjelmasta koko porukalla ja vääntäytyä sitä mukaa yöpuulle, kun tarve on - koska kaikki todellakin on saman katon alla. Meillä muksut vaativat sängyn iltatoimineen, joten hytti kutsuu ennen pitkää.

Jos on kaksi aikuista mukana lasten kanssa, niin kyllähän se helpottaa kun voi välillä vähän huokaista ja poistua sieltä pimeästä ja hiljaisesta hytistä - edes vuoronperään - ottamaan palautusjuoma ja katsoa jotain ihan muuta kuin vauhkoontuneita leikki-ikäisiä. Plus ne lastenlaulut jää soimaan sun päähän. Minä yleensä käyn hetken istumassa jossain pubissa oluella wifi-yhteyden takia.

Tähän vielä täytyy sanoa, että en ole enää vuosiin nähnyt laivoilla örveltämistä enkä känniläisiä. Tokikaan ei yökerhossa olla oltu aamuyöllä, voihan siellä sitten olla ihan eri meininki. Harva lapsiperhe siihen aikaan enää on silminnäkijöinä.

5. TAX FREE

Kerrankin on hyvä tekosyy ostaa ne kuusi viinipulloa tai parfyymi. Tai kosmetiikkaa ja kilo karkkia... ja uudestaan kilo karkkia, koska ensimmäinen kilo meni lasten nukkuessa. Tämä ei enempää selittelyjä kaipaa, koska tax free on ihan hyvä syy lähteä risteilylle.

+1 tietenkin Tukholma itsessään!

Päivä on tarpeeksi pitkä, että Tukholmassa ehtii halutessaan kaikenlaista. Valitsemme yleensä 1-3 asiaa, mitkä halutaan tehdä/nähdä päivän aikana. Joskus ollaan käyty ihan vain ostoksilla ja käveleksitty vanhankaupungin kujilla. Toisinaan taas on tarkkaan mietittyjä täsmäkohteita lapsille ja/tai aikuisille.

Viime aikoina on alkanut houkuttelemaan viikonloppureissu, jolloin ehtisi kiertää vielä enemmän eri kaupunginosissa. Ollaan suunniteltu kiertuetta, jossa käymme testaamassa Tukholman lasten leikkipaikkoja.

Muutamia lapsiperheelle suositeltavia kohteita Tukholmaan:

• Vierailu Vasa-museossa // Lähinnä Kauempana -arkistosta
• Skansen
• Junibacken
• Åhlens-tavaratalon lastenosasto

Lue lisää:

• Tukholman virallinen matkailusivusto  
• Tukholma.fi

Lue myös:

• Kadonnutta joulutunnelmaa etsimässä // Lähinnä Kauempana -arkistosta

Okei. Kyllähän se risteily edelleenkin kuulostaa aika hard corelta, mutta tärkeintä on, että lapset tykkää. Ja nehän tykkää!

Tykkäätkö sinä käydä Ruotsin-laivalla vai onko pelkkä ajatus painajaismainen?

LUE KOKO POSTAUS »

Missä tuli käytyä vuonna 2016?

Miltä näyttää pikkulapsiperheen reissuvuosi? Minä olin yli puolet vuodesta vanhempainvapailla, sillä nuorimmaisemme oli vuoden alkaessa vielä alle viiden kuukauden ikäinen. Alkuun ajatuksissa oli esimerkiksi vuokrata talo vaikka Espanjasta tai Italiasta. Kerrankin kun olisi aikaa, nyt nautittaisiin lomista ja lapsista. No, se jotenkin sitten jäi vauva-arjen kiemuroissa.

Tämä meidän vauveliini oli myös siitä hassu tapaus, että hän oli hyvin, hyvin, hyvin paljon äitinsä perään. Ei oikein muut meinanneet kelvata hoitajiksi. Imetys oli hänelle tärkeää joten koin, ettei mun omat menot ole niin tärkeitä kuin pojalle imetys ja äidin läheisyys. Aika teki tässäkin tehtävänsä ja kesällä viiletin jo melko huolettomasti.

Mutta kyllä me silti matkustelemaan päästiin, monellakin erilaisella kokoonpanolla. Ulkomailla kävin kahdeksassa maassa ja niistä kolme oli kokonaan uutta maata: Yhdistyneet Arabiemiraatit, Irlanti ja Sveitsi. Lapset olivat ulkomaanmatkoista mukana Tallinnassa, Tukholmassa, Dubaissa, Kroatiassa, Dublinissa ja Belfastissa.

Belfastin linnan portailla 

REISSUVUOSI 2016

Tammikuu
Tammikuun lopussa lähdettiin koko perheellä Dubaihin. Jo ennen Tapin syntymää oltiin suunniteltu jotain aurinkomatkaa sydäntalvelle: karistettaisiin lumet lahkeista ja nautittaisiin lämmöstä! Meillä oli oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa järkevien lentomatkojen ja -yhteyksien päässä: Teneriffa tai Dubai. Valitsimme lopulta Dubain sen takia, että se olisi todennäköisesti lämpimämpi sekä helppo ja turvallinen kohde. Kyllä me siellä viihdyttiinkin.

Dubai Marina

Lapsen ruokintaa Dubaissa

Helmikuu
Helmikuun ensimmäinen viikko oltiin siis vielä Dubaissa. Palattiin sunnuntaina kotiin ja käytiin heti samana iltana katsomassa yläkerran isompaa asuntoa. Maanantaina oltiinkin jo pankissa lainaneuvotteluissa. Oma asunto laitettiin pikavauhtia myyntiin ja säädettiin kaikkia käytännön järjestelyitä. Asuntokaupat onnistuivat ja helmikuun loppuun mennessä myytiin sekä oma kotimme että tehtiin kaupat yläkerran asunnosta. Avaimet uuteen kotiin saatiin helmikuun viimeinen päivä eli karkauspäivänä.

Asunnonvaihtoa odotellessa tehtiin myös piristävä päiväristeily Tallinnaan. Lapsiperheemme viihtyi hyvin Miiamilla -lastenmuseossa ja sen edustalla talvisessa tivolissa.

Maaliskuu
Ensimmäinen viikko meni muuttaessa alakerrasta yläkertaan ja kuun lopussa tehtiin myös perinteinen kotimaan pääsiäisturnaus: käymme pari-kolme kertaa vuodessa sukuloimassa Korpilahdella ja Iisalmessa. Koska Tytär kärsii matkapahoinvoinnista eikä Tappi nuku/viihdy kunnolla autossa, autoilu ei ole ollut sitä kaikista rentouttavinta matkustamista. Pääsiäisen matkat meni kuitenkin oksennuksitta ja isommitta raivareitta.

Huhtikuu
Oli aika paljon uuden asunnon laittamista eikä se ollut kovin helppoa kahden pienen lapsen kanssa. Rahaa saatiin tähän asunnonvaihtoon myös uppoamaan ihan kiitettävästi - välillä jopa huoletti, riittääkö rahat enää matkusteluun. Joten on varmaan ihan ymmärrettävää, ettei tässä kuussa käyty yhtään missään!

SkyView -näköalahissi Globenin katolle

Toukokuu 
Helatorstai vietettiin ystäväperheen kanssa Tukholmassa ja haisteltiin Globenilla Euroviisu-tunnelmia. Testattiin ensimmäistä kertaa SkyView-näköalahissi joka vie katsomaan maisemia Tukholman kattojen ylle, aivan Globenin päälle.

Piipahdin myös naisporukalla Urjalassa "mökkiseminaarissa" joka olikin ensimmäinen yön yli poissaolo äidin perään olevan vauvan luota. Teki erittäin hyvää - ainakin minulle.

Kuun lopussa tehtiin oma henkilökohtainen ennätyksemme ja lähdettiin hemmetinmoisella äkkilähdöllä Kroatiaan. 17 tunnin varoajalla vietettiin Tyttären päiväkodin kevätjuhla, peruttiin sovitut menot ja varattiin majoitus Splitiin. Miehen iltavuoron aikana en saanut pakattua vaan koko pakkausurakka jäi yölle. Pienestä aamuyön epätoivosta huolimatta oltiin kuin oltiinkin seuraavana aamuna klo 7 lentokoneessa.

Rantaelämää Kroatian Hvar-saarella

Kesäkuu
Kävin päiväseltään omalla "tyttöjen reissulla" Tallinnassa ja oli rentouttavaa haahuilla päämäärättömästi tutuilla kaduilla ja nauttia ystävien seurasta... ja ehkä vähän viineistäkin.

Juhannusviikoksi matkattiin koko perheellä Irlannin Dubliniin ja Pohjois-Irlannin Belfastiin. Kuultiin tuoreeltaan Belfastissa Brexitin tulokset ja oli jännittävää olla historiallisen tapahtuman polttopisteessä. Tämä reissu oli kaupunkiloma ja toisin kuin Dubaissa tai Kroatiassa, Tapin kanssa oli tosi raskasta. Poika olisi halunnut ihan hurjasti konttailla ja touhuta omiaan eikä olisi viihtynyt rattaissa ollenkaan. Päiväunet ei maistuneet kiinnostavassa ympäristössä ja energiaa oli kuin pienessä kylässä. Kun lennettiin takaisin kotiin, ajattelin etten ole monesti ollut yhtä väsynyt "lomasta". Mutta oli se silti sen arvoista.

Heinäkuu
Tämä on perinteisesti se lomakuu, mutta me ei paljoakaan matkailtu. Käväisin lyhkäisellä Viikkarin muksupiknik-risteilyllä parin kaverin ja kaikkien lasten kanssa. Ideana oli siis se, että painellaan laivaan, istutaan lasten leikkihuoneissa matkalla Tallinnaan ja saman tien takaisin. Toiset käyttää saman miniristeilyn taxfree-ostoksiin. Hintaa risteilylle oli 10 euroa, joten meni se päivä silläkin tavalla ihan kivasti. Lapset sai leikkiä sydämensä kyllyydestä ja me aikuiset juteltiin pallomeren reunalla.

Ja tietenkin se aiemmin mainittu sukulointireissu kuuluu jokaisen kesäloman ohjelmaan. Samalla reissulla tuli varattua Karibian risteily huhtikuulle 2017.

Kiuruvedellä Meijerin rannalla

Muuten heinäkuu sujui lähinnä kiertäen Helsingin uimarantoja ja Lintsillä hurvitellessa.

Elokuu
Tehtiin jälleen yksi kotimaanmatka. Koska meitä odotti Porissa viikonlopullinen häähumua, päätettiin samaan yhteyteen lisätä yöt Tampereella ja Virroilla. Tampereella pistettiin päät sekaisin Särkänniemessä ja tutustuttiin Pikku Kakkosen leikkipuistoon. Virroilla rentouduttiin mökkitunnelmissa ja tynnyrisaunassa kylpien. Porissa ehdittiin tutustumaan häiden ohella myös Kirjurinluodon upeisiin leikkipaikkoihin. Sellainen, kiitos, Helsinkiinkin!

***työt alkaa***

Syyskuu
Saatiin maistaa harvinaista herkkua, sillä päästiin miehen kanssa kahdestaan Ateenaan kutulomalle. Ateena yllätti meidän positiivisesti ja pitkä viikonloppureissu oli oikein onnistunut - sekä kotona että meillä matkalaisilla.

***blogin kirjoittaminen alkaa***

Lokakuu
Lokakuu rajoittui reissuilujen suhteen pelkästään kaveriporukan "saaristoseminaariin" Paraisilla. Saatiin nauttia uskomattoman hienosta auringonpaisteesta ja kallioisesta merinäköalasta. No, meni sitä skumppaakin jonkun verran.

Kippis!

Marraskuu
Käytiin taas kerran risteilyllä, tällä kertaa Tukholman joulutunnelmaa etsimässä. Risteily oli oikein mukava irtiotto kiireisen syksyn keskellä. Töihinpaluu kahden lapsen hoitohärdelleineen on ottanut tosissaan voimille. Eikä uuden blogi-harrastuksen starttaaminen ainakaan helpottanut univajetta.

Joulukuu
Viikonloppumatka ystävän kanssa Zürichiin oli jättipotti. Saatiin nauttia lapsettomasta ajasta ja kerrankin jutella asiamme loppuun ilman jatkuvia keskeytyksiä. Söimme ja joimme hyvin, sekä fiilistelimme Zürichin tunnelmallista joulukaupunkia.

Joulu vietettiin ekaa kertaa kotona Helsingissä, eikä lähdetty perinteiselle sukulointireissulle. On ollut mukavaa viettää joulu kotona ihan rauhassa, vaikka Iisalmen porukoita ikävöidäänkin. Nyt vaan ei olisi enää jaksanut pakata tätä meidän sirkusta autoon.

Zürich polyterassilta nähtynä

Vuoden 2017 matkasuunnitelmia vallitsee parin viikon loma Karibialla ja suunnitelmissa on ainakin mennä viikonloppureissulle Kööpenhaminaan lasten ja lasten tädin kanssa. Eiköhän sitä tule keksineeksi vielä jotain muutakin matkahommaa, kunhan palaudutaan Karibialta. Ja pitäisi ylipäänsä saada ne lennot sinne Miamiin ostettua...

Miltä sinun matkavuotesi näyttää? Tuliko yllätyksiä?

LUE KOKO POSTAUS »

Blogipalkinto (oho!) ja pientä pohdintaa matkustelusta

Näitä ruuhkavuosia tarpoessa on välillä ihan nääntynyt. Aika ei tunnu riittävän mihinkään ja viikot hurahtavat ohi huomaamatta. Yöt kuluu tietokonetta näpytellessä ja matkatarinoita muistellessa. Aamuisin pussit silmien alla muistuttaa, että nukkuakin välillä pitäisi. Matkakuvia selatessa ja varsinkin muita matkablogeja lukiessa tulee vielä niin kova matkakuume, että surettaa valmiiksi kaiken rajallisuus. Kaikkialle ei vaan ehdi yhdessä elämässä. Välillä tulee miettineeksi, että onko tässä bloggaamisessa pikkulapsiaikana kertakaikkiaan mitään järkeä?

Sitten, mitä tapahtuu? Meinasi lirahtaa ilopissi housuun, sillä arvostamani Duunireissaaja antaa minulle Blogger Recognition Award -tunnustuksen ja kertoo pienestä blogistani näin:

"Matkasähläriksi itseään kutsuva Kati aloitti bloggaamisen vasta vähän aikaa sitten, mutta olemme saaneet lukea hyviä juttuja jo monelta matkalta. Perhematkailua parhaimmillaan, ja blogi on erinomainen esimerkki hyvästä startista."

Blogitunnustus annetaan bloggaajalta bloggaajalle ja sen vastaanottamiseen kuuluu muutama velvoite: 

1. kertoa mistä blogi on saanut alkunsa
2. antaa muutama vinkki aloitteleville bloggaajille ja
3. jakaa tunnustusta eteenpäin inspiroiville matkablogeille

Miksi aloitin bloggaamisen?

Tästä voisi melkein kirjoittaa oman postauksen, sillä lähden niin herkästi lentoon matkajuttujen parissa. Lyhyesti voisi sanoa, että halusin harrastuksen jota voi toteuttaa tässä elämäntilanteessa ilman aikatauluja. Keksin, että rakastan matkustelua, matkailusta puhumista, matkatarinoiden lukemisesta ja kirjoittamisesta. Tadaa! Tässä ollaan.

Vaikka rakastankin matkustelua, aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä itse matkoille. Silloin lohtua tuo matkablogien ja -uutisten lukeminen sekä matkustavien ihmisten kanssa jutteleminen. 

Tavallaan koen kateellisuutta toisten matkakertomuksista. Kun haluaisi kokea ihan kaiken, matkustaa ihan minne vaan ja ilman rahallisia/ajallisia rajoituksia. Mutta koska se ei ole mahdollista, olen alkanut mielikuvamatkailla myös muiden reissujen mukana. 

Rakastan kertoa omista matkakokemuksista mutta nykyisin tykkään kyllä ihan yhtä paljon kysellä ja kuunnella myös toisten kertomuksia omista matkoistaan. Varsinkin mitä kauempana toisen reissut on omista matkakokemuksista, sitä mielenkiintoisempaa se on. Silloin pääsee osalliseksi sellaisille matkoille, joihin ei ainakaan tässä elämäntilanteessa ole mahdollisuutta tai kiinnostusta.

Siksipä blogin kirjoittaminen, ja sen myötä matkablogiyhteisöön hivuttautuminen, on ollut kaikkien näiden valvottujen öiden arvoista. Tämä matkani on vasta alussa, mutta tunnustuksen myötä motivaatio kasvoi hurjasti.

Itse olen sillä tavalla rajoittumaton, että olen vähän liiankin avarakatseinen matkustelija. Rakastan matkustelun kaikkia muotoja ja voisin matkustaa oikeastaan minne vaan. Minulle kelpaa niin Tukholman-risteily kuin Filippiineillä saarihyppely. En pidä pakettimatkailua yhtään sen huonompana kuin omatoimimatkailuakaan. Molemmista lomista voi saada halutessaan omannäköisensä. Minusta se on ok, ettei kaikki halua samoja asioita matkustelulta. Tai että kaikki ei edes halua matkoille. 

Meidän lähtökohdat tällä hetkellä on, että kahden pienen lapsen kanssa halutaan joskus usein päästä helpolla. Edullisuuskaan ei ole haitaksi. Silti me usein huomataan, että ollaan reissussa useassa kohteessa ja suhataan siellä sun täällä ipanat vinkuen. 

Muutama vinkki aloittelevalle bloggaajalle

Koska olen itsekin aloitteleva bloggaaja, ei minulla kovin montaa vinkkiä ole. Päinvastoin, lueskelen haukkana kokeneempien vinkkejä aloitteleville bloggaajille. Tässä kuitenkin omia huomioita näiltä ekoilta kuukausilta:

• Varaudu siihen, että blogin aloittaminen vaatii paljon työtä. Siis PALJON työtä. Myös yötyötä. Pätkätyötä ja vuorotyötä. Kuvien ottamista, selaamista ja muokkaamista. Tekstien kirjoittamista, deletoimista, uudelleenkirjoittamista ja joskus sormet vaan makaa näppäimistöllä eikä tekstiä tule. Toisille tietysti kirjoittaminen on helpompaa kuin minul toisille.

• Muiden blogien lukeminen! Se on suositeltavaa ihan oppimismielessäkin, mutta tärkeää on  verkostoitua. Kommentoi ja keskustele! Se on todella antoisaa, kun saa jutella matkoista toisten samanhenkisten (vaikka olisikin erityyppisten) matkailijoiden/bloggaajien kanssa. Myös tämä vie paljon aikaa, mutta myös antaa paljon.

• Just do it, aloita! Pistä blogi pystyyn rakastamastasi aiheesta! Rakkautta todellakin tarvitaan, että jaksaa nähdä kaiken sen vaivan. Ole oma itsesi ja kirjoita. Kirjoita paljon. Mutta muista elääkin välillä.

• Oikolue ja anna jonkun oikolukea puolestasi. Tästä tietysti voi olla montaa mieltä, mutta itse tykkään lukea hyvin kirjoitettua ja jäsenneltyä tekstiä. Paljon on itselläkin vielä oppimista, mutta matkallahan tässäkin vielä ollaan. Laatu päihittää aina määrän.

Blogitunnustukset jakoon!

Olen hurahtanut useaan matkablogiin ja näitä ainakin voin suositella varauksetta! Näiden lisäksi luen päivittäin aika montaa muutakin blogia, mutta näin aamuyön tunteina ei enää puhti riittänyt jäsentelemään tämän enempää tähän postaukseen. Olkaa hyvät, tässä tämän hetken tiivistetty kooste lemppareistani!

Laamanaaman maailma: Laamanaaman Tero on pienen reissutytön isä ja blogissa matkustetaan rantojen, kaupunkien ja jalkapallon perässä. Jutut on hauskasti kirjoitettu ja Tero on semmoisella positiivisella asenteella varustettu tyyppi, että saisi moni änkyrä ottaa mallia. Futisfania kiinnostaa varmasti ainakin tämä: Mönchengladbach 

Lähtöselvitetty: Katjaan samaistun jo siksi, että hän on melkein nelikymppinen perheenäiti, kuten itsekin. Lähtöselvitetty-blogissa omatoimimatkaillaan kolmen lapsen perheellä ja mukana on usein myös isovanhemmat. Katja kuvailee matkatyyliään "hieman kalliimpi self-made". Tutustu ihmeessä esimerkiksi tähän tekstiin: Lapsiperhe pakkaa

Matkablogi Lähdetään Taas: Teija on kovan luokan Karibian-risteilijä, sillä risteilyjä on kerääntynyt plakkariin jo neljä. Niinpä olen selannut Teijan tarinat risteilyiltä moneen kertaan. Blogissa matkailee myös heidän lapsensa, joka on lähes saman ikäinen kuin meidän Tappi. 

Reppureissaaja: Reppureissaajan Ismo on erityyppinen matkustelija kuin minä itse, mutta Ismon reissuista on hauska lukea: Ismo matkustaa halvoilla lennoilla käytännössä minne vaan ja ymmärtääkseni aina käsimatkatavaroilla. Reppureissaaja matkustaa niin monta matkaa vuodessa, etten edes oikein ymmärrä miten se voi olla mahdollista. Ismo ei paljon paikallaan pysy, lue vaikka: Reppureissaajan matkavuosi 2016 

Mutkia Matkassa: Blogin kirjoittajat Emma ja Kaisa raportoivat niin Kainuun korvesta kuin maailman ääristä. Matkoja löytyy niin moneen lähtöön, että ihan varmasti siellä on paljon myös sinua kiinnostavaa. Minä olen lukenut erityisellä mielenkiinnolla Kaisan postauksia Azerbaidzanista. Hyvä teksti pintaa syvemmältä: Autenttista vai laadukasta?

Ja tietenkin...

Duunireissuja: Suosittelen erityisellä lämmöllä Blogger Recognition Award -tunnustuksen antanutta blogia. Pääpaino on blogin nimen mukaisesti työreissuissa ja se tuo todella piristävän näkökulman matkustamiseen. Yleensä tulee luettua lomamatkoista tai ulkosuomalaisuudesta, niin tämä blogi väläyttää ihan toista puolta matkustamisesta. Hauska esimerkki Hannelin työstä: Duunireissujen erikoisuudet top 5

Kiitos Duunireissaaja-Hanneli!

LUE KOKO POSTAUS »

Bray - Dublinista helppo päiväkohde

Viime kesänä oltiin juhannusviikko Irlannissa (ja Pohjois-Irlannissa) lasten 3,5v ja 10kk kanssa lomalla. Kaupunkiloma oli kaikkinensa onnistunut, mutta sanottava on: ihan hemmetin raskas. Siitä joku toinen kerta, sillä tässä postauksessa kerronkin reissun viimeisestä päivästä.

Nimittäin jos Dublin alkaa kyllästyttää ja tekee mieli vaikka rantalomalle - ota suunnaksi läheinen Bray! Bray sijaitsee vain noin 20 kilometriä Dublinista etelään ja yhteydet sinne ovat hyvät. Se on loistava päiväkohde myös lapsiperheelle, sillä siellä on (tai ainakin kesällä oli!) kiva tivoli ja iso leikkipaikka rannan tuntumassa. Patikoijalle läheinen kukkula tarjoaa hyvät maastot hikijumpalle. 

Me oltiin Irlannissa siis alkukesästä, joten tarjolla ei todellakaan ollut rantakelejä vaan hyvin epävakaista ja koleaa säätä. Kuten kuvissa hyvin näkyy, aurinko ei hellinyt matkalaisia. Tytär kävi hieman heittelemässä rantakiviä veteen, mutta tyydyimme kaikki katselemaan merta kuivalta maalta käsin. Tässä säässä meri ei tuntunut yhtään kutsuvalta, mutta tilanne voi olla toinen vaikka heinäkuun helteillä.

Miten sinne pääsee? 

Me otettiin ihan vaan lähijuna Dublinin Connolly-asemalta. Junia kulkee noin vartin välein ja matka kestää kolmisen varttia. Junat (tai no, ainakaan ne junat mihin me osuttiin) ei ole ihan niitä uusimpia malleja, mutta lyhyt matka taittuu sillä ihan hyvin. Vihreää plyysiä olevat kapeat penkit ovat suorastaan nostalgiset!

Lippuhinnat ovat edulliset: aikuinen pulittaa yhdensuuntaisesta matkasta alle 4 euroa. Edestakainen lippu ennakkoon ostettuna on 6,85 euroa. Päiväretken hinta ei käy ainakaan lompakon päälle.

Rattailla pääsee junaan hyvin (tosin juna-asemalla oli kikkailua lukuisten portaiden kanssa) ja ovien luona on vaunuille paljon tilaa. Koska molemmat mukulat vetivät junamatkalla sikeitä, saatiin me aikuiset keskittyä maisemien ihailuun. Nähtiin kilometritolkulla rantaa, nummia ja paaaljon paljon graffiteja. Meidän matkan aikaan muita matkustajia ei ollut paljoakaan, joten ihan vapaasti saatiin häslätä junavaunussa.

Matkustajan uuvahtaminen

Näkymät junasta

Näkymät junasta

Brayn aseman mosaiikkitaidetta

Saako sieltä ruokaa?

Mehän ei ihan keskustassa käytykään, vaan vietettiin koko päivä rannan tuntumassa. Siellä ruokapaikkoja on vähän huonohkosti, mutta löydettiin ihan kelvollinen burgeri/fish'n'chips -paikka. Tarjontaa oli enemmän fast food ja take away -osastolta. Meidän ruokapaikka oli Cassoni's Restaurant and Take Away. Vain yläkerrassa oli asiakaspaikkoja eikä sinne saanut viedä rattaita. Alhaalla oli vain take away -tiski, joten rattaat piti kääriä sadesuojaan ja jättää ulos, koska taivas uhkaili vesisateella.

Ravintolassakin oli valokuvanäyttely Braysta, joten väkisinkin tuli sellainen olo, että Bray on hyvin nostalginen ja ylpeä kaupungistaan. Ruoka oli perinteikästä Irlantilaista ja mielestämme oikein maukasta, joten kyllä voisimme suositella sitä Bray-päivän ruokapaikaksi, jos keskustaan ei ole sillä hetkellä asiaa.

Rannassa oli suhteellisen monta karkkikauppaa ja jätskibaaria, josta tietysti oli ostettava Tyttärelle ihan julmetun iso ja makea jäätelö. Siinä oli ainakin kolme kiloa karkkia ja kastikkeita pehmiksen päällä, hinta kuitenkin korkeintaan pari euroa. Sen lisäksi olisi saanut hattaraa ja muuta överiherkkua ties kuinka monesta kiskasta. Eli lapset tykkää, voin kertoa.

Cliff Walkin alkumetrit

Kaunis ranta-alue synkälläkin säällä

140 vuotta vanha hotelli joka on ollut 55 vuotta yksityisomistuksessa

Onko lapsille mitään tekemistä?

Rantapuiston leikkipaikka on tosi iso ja monipuolinen! Melkein vain sen takia kannatti tulla Brayhin asti. Koko leikkipaikan pohja on sitä pehmeää muovipinnoitetta, joten lasten sai antaa huoletta kiipeillä ja könytä leikkivälineissä. Paikalla oli paljon perheitä, mutta silti mahduttiin hyvin mukaan leikkimään (ja vanhemmat istumaan penkeille). Meidän pienimmällekin oli vauvakeinuja ja pehmeällä alustalla oli ihan mukava antaa konttailla.



Oli kyllä hauskaa, kun englantia osaamaton kolmevuotiaamme kommunikoi omalla tavallaan paikallisten lasten kanssa ja meni pari kertaa mukaan leikkeihin. 

Ainakin viime kesänä rantapuistossa oli myös melko iso tivoli. Oli noin metriselle sopivaa vuoristorataa, karusellia, pomppulinnaa, trampoliineja... eikä juurikaan asiakkaita. Me ostettiin joku viiden tai kuuden lipun nippu (muistaakseni) kympillä. Osaan tarvitsi pituuden mukaan aikuisen kaveriksi ja osaan pääsi yksin. Kaikkiin laitteisiin päästiin suoraan jonottamatta.

Ilmeisesti myöhemmin kesällä on/oli myös "isommille lapsille" tivolilaitteita, joissa pääsi nauttimaan vähän lasten vuoristorataa kovemmista kyydeistä. Juhannusviikolla oli siis lähinnä pikkulasten laitteita. Sehän sopi meille hyvin. Ymmärtääkseni jotkut Bray Summerfestit on joka vuosi, missä tivolikin on.

The Bray Head ja Cliff Walk

Brayn parhaimmat näköalat saa kiipeämällä Bray Head -kukkulalle. Kukkulan päälle on asetettu kivinen risti jo vuonna 1950 ja sen juurelle päästäkseen on tehtävä hieman töitä. Mies kipusi sinne aika epätasaista maastoa pitkin ihailemaan näkymiä ja minä jäin lasten kanssa alemmas katselemaan maisemia - jotka jo alemmalta tasolta olivat aika mahtavat. Rattaiden kanssa ei siis todellakaan ollut mitään asiaa ylös vaan kiipeämiseen suositellaan jopa hyvää fyysistä kuntoa. Mies tulikin takaisin aika hikisenä urakasta.

Kukkulan lisäksi on tarjolla myös Cliff Walk, joka mukailee junarataa upeaa rantareittiä pitkin Greystoneen eli seuraavalle pysäkille asti. Lapsiteknisistä syistä meidän Walk tyssäsi jo alkumetreille, mutta jos vaan mahdollisuus on, niin se reitti kannattaa talsia - katso linkin video! Bray Head Walk on reilu 6 kilometriä pitkä ja sen käveleminen kestää vauhdista riippuen tunnin tai pari. Pitäisi olla hienot maisemat ja hyvä kokemus. Junalla pääsee sitten takaisin Brayhin tai Dubliniin.

Cliff Walk - sellaisena kuin se nykyään on - on valmistunut jo 1800-luvulla, kun rannalla kulkevaa junarata rakennettiin (valmistui 1834). Itse reitti on kuitenkin paljon vanhempi. Vaikka reitti on kunnossapidettävä, niin se sopii ehkä vähän paremmin isommille lapsille ja hyväkuntoisille. Suosittelen katsomaan videot linkeistä, sillä minua jäi kyllä kovasti harmittamaan Cliff Walkin missaaminen.

Bray Head

Aika mukava junamatkakin

Näkymä Bray Headin päältä

Tyttären ottama kuva minusta Brayn rannalla

Knoppitietoutta Braysta:

• asukkaita noin 27 000 (- 32 000 riippuen lähteestä)
• iirin kielellä Bré, joka tarkoittaa kukkulaa
• Sinead O'Connor on nykyinen asukas
• James Joyce asusteli siellä 1887-1889
• Oscar Wilden vanhemmat rakensivat The Strand Hotelin 1863
• Brayssa sijaitsee Irlannin vanhin elokuvastudio

Lue lisää:

• Kommelluksia Dublinissa // Lähinnä Kauempana arkistosta
• Päiväpatikointia Dublinin rannikolla - the Cliff Walk // Duunireissaaja
• The Cliff Walk // katso ainakin video
• Bray Head Walk // katso ainakin video
• Brayn viralliset sivut

LUE KOKO POSTAUS »

Zürich - joulumarkkinat ja tunnelmantekijät

Kun saavuimme Zürichiin jo pimeän tultua, oli keskustassa kävely pelkkää ihastunutta huokailua ja WAU-huudahduksia! Välillä suorastaan hävetti, kun maalainen on niin ihmeissään eurooppalaisesta joulusta! Jo tässä vaiheessa oli selvää, että olematon joulufiilikseni oli saanut hyvän nosteen heti reissun alkuun.

Varsinkin, kun olin vaihteeksi matkalla yhdessä ystäväni kanssa, joka hänkin on kahden pienen lapsen äiti. Kerrankin, saisimme jutella asiamme rauhassa loppuun saakka... Ja missä puitteissa!

Limmat-joki ja Circus Conelli

Tähtisadetta keskustassa

Jouluvaloja Zürichin keskustassa

Ensivaikutelma oli ihan uskomaton. Jouluvalojen määrä jo muutenkin kauniissa kaupungissa teki siitä melkein epätodellisen. Jouluvalot oli ripustettu katujen ylle niin, että tuntui kuin olisi kävellyt tuikkivien tähtien alla. Se oli U P E A A ! En ole missään kokenut vastaavaa.

Jouluvalot ja -koristeet olivat ehdottomasti överit. Siis ihan totaalisen överit. Mutta miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan niin tyylikkäät? Missään muualla en ole nähnyt kenenkään onnistuvan siinä, että yhdistetään erivärisiä jouluvaloja sekä erivärisiä ja -kokoisia joulukoristeita yhteen. Mutta sveitsiläiset osaa senkin. Ah, tyylikästä ja vaikuttavaa.

Joulu näkyi Zürichin kaduilla kaikkialla. Ei ollut kadunpätkää, missä ei olisi ollut mitään joulukoristetta tai tunnelmavaloa. Joka paikka huokui tämän vuodenajan fiilistelyä. Täytyy sanoa, että varmasti kyynisinkin ihminen olisi väkisin saanut pientä lämpöä sisälleen. Jos ei joulukoristeista ja -valoista, niin ainakin lukuisista joulumarkkinoiden kojuista saatavasta glühweinista!

Tähtisadetta kaupungin yllä

Tähtisadetta Dörflissä eli vanhassa kaupungissa

Mitäs sanot tämän hotellin terassien joulukoristeista?

Tässä esittelen Zürichin neljä virallista joulumarkkina-aluetta. Oli jännä huomata, että kaikki olivat keskenään ihan erilaiset olemukseltaan ja tarjonnaltaan. Jokaisilla markkinoilla kannattaa olla reippaasti käteistä mukana, vaikka joissakin isoimmissa kojuissa saattaa kortti käydäkin. (Edit. meidän visiitin aikaan 1CHF oli noin 0,93 euroa)

Olkaa hyvä!

Wienachtsdorf

Sechseläutenplatz / Oopperatalon edustalla (ratikalla hyvät yhteydet)

Wienachtsdorf sijaitsee ihan kivenheiton päässä kuvankauniilta Zürichsee-järveltä. Uusitulla alueella oli nyt vasta toisen kerran joulumarkkinat. Ja millaiset ne olikaan! Joulutori oli ehkä suurin, missä olen koskaan käynyt ja valaistu Oopperatalo (Opernhaus) teki taustalla vaikutuksen. Kojuja on noin sata mutta sen lisäksi paikalla on myös mm. karuselli, hauska luistelurata, suuri Fondue-ravintola baareineen ja olohuoneineen.

...ja väkeä sen mukaisesti. Välillä ei meinattu eteenpäin päästä, kun ihmiset parveilivat kojujen ympärillä. Jokaiselle ruoka- ja juomakojulle oli jonoa, mutta ihmeen nopeasti päästiin silti tilaamaan. Hinnat olivat ehkä kalleimmat näistä neljästä joulutorista, mutta tarjontaa oli niin laidasta laitaan, että ihan pyörrytti. Myös suomalais-norjalaisena mainostettua loimulohta olisi ollut tarjolla.

Kojujen lisäksi oli vielä erillisiä baarikatoksia, joissa soi tanssimusiikki ja juomia sai hieman nopeammin kuin glühwein-kojuista. Mekin käytiin siellä notkumassa ja fiilis oli ulkovaatteinemme kuin afterski alppimajassa.

Ulkona alkoi illalla melko kylmä, eikä huvittanut lähteä lähemmäksi keskustaa etsimään ruokapaikkaa. Me päädyimme jonottamaan joulumarkkinoilla olevaan Fondue-stubeen ja onneksi saatiin paikat kohtuullisen odottamisen päätteeksi. Kyllä kannatti, sillä paikka oli aika vaikuttava. Suuri rakennelma on tehty vain näitä joulumarkkinoita varten. Siellä me istuttiin pitkän pöydän päässä meluisassa majassa ja dippailtiin mielinmäärin leipää juustosulassa.

Esimerkkihintoja:
Glühwein 6,5 CHF
Jääratamaksu aikuiselta 6 CHF
Fondue-illallinen ravintolassa lisukkeineen ja juomineen: 40 CHF

Suosittelemme: Baariin tanssimaan glühweinin vauhdittamana

Joulumarkkinoiden keskellä koristeltu joulukuusi

Kaikki kojut ovat myös viimeisen päälle koristeltuja

Markkinoiden taustalla ylväs Oopperatalo

Disko sisätiloissa!

Katos, jossa voi hengailla vaikka syöden, juoden ja seurustellen

hauska, sokkeloinen luistelurata

Fondue-stube

Christkindlimarkt

Hauptbahnhofilla eli päärautatieaseman katetussa salissa

Näillä markkinoilla käytiin ihan viimeisenä ja en tiedä johtuuko siitä, mutta vähän kylmäksi jätti. Siitäkin huolimatta, että keskellä katettua joulutoria seisoo 15-metrinen, Swarowskin kristallein koristeltu, joulukuusi.

Christkindlimarktissa oli ihan kaikista eniten tavaraa myynnissä, joten jos kukkaron nyörit ei liikaa kiristä, voi tehdä mielenkiintoisia joululahjaostoksia. Myös leivonnaisia oli paljon tarjolla, mutta enemmänkin kotiin ostettavaksi kuin paikan päällä syötäväksi. Toki muutama koju möi perinteistä glühweiniä ja jotain naposteltavaa, mutta varsinaiset ravintolat löytyy rautatieasemalta muutenkin.

Väkeä oli todella vähän. En tiedä, oltiinko niin aikaisin liikenteessä vai oliko kolme muuta joulutoria vetänyt markkinoiden pisimmat tikut. Katettu joulutori on kyllä paikallaan vaihtelevassa säässä, kun tähän vuodenaikaan Zürichissä voi helposti sataa kunnolla vettä ja tuulla kylmästi.

Heti sisääntulon läheltä löytyi pieni lasten nurkkaus, jossa oli ainakin maksullinen karuselli. Hauptbahnhofissa on helppo kulkea lastenrattailla ja samassa rakennuksessa on kunnon vessat ja ravintolat.

Esimerkkihintoja:
Koristeltu pieni pipari 6,5 CHF

Suosittelemme: Joululahjaostoksia jos kukkaron nyörit ei kiristä

Dörfli-Weinachtsmarkt / Niederdorf

Niederdorfstrasse + lähikorttelit 

Vanhan kaupungin "pääkadulle" Niederdorfstrasselle ja sen lähikortteleihin on väljästi levittäytyneet Zürichin vanhimmat joulumarkkinat. Täällä oli ehkä kaikista rennoin tunnelma, johtuen varmasti siitä, että hinnat olivat muihin markkinoihin nähden edullisimmat ja kojut olivat miellyttävästi ripoteltuna vanhan kaupungin alueelle. Kulkeminen oli miellyttävän väljää eikä ihmisiäkään ollut sulloutuneena liikaa samalle alueelle. Osa kojuista tosin oli lähes piilossa tunnelmallisilla sisäpihoilla.

Markkinoilla oli myös tavaramyyntiin keskittyneitä kojuja, mutta selvästi eniten ruoka- ja juomakoppeja. Suosituimpiin kojuihin oli hieman jonoa, mutta ei mitään sellaista kuin Oopperatalon Wienachtdorfissa.

Me majoituttiin Niederdorfin eli vanhan kaupungin alueella, joten koimme nämä meidän "kotimarkkinoiksi" ja olivat muutenkin jotenkin helposti lähestyttävät joulumarkkinat. Skipattiin jopa ekan illan illallinen, koska syötiin niin hyvin kojuista raclettea ja crepesiä - glühweinillä huuhdeltuna tietenkin.

Esimerkkihintoja:
Iso/pieni racletteannos: 12/7 CHF
Glühwein: 5 CHF
Crepes: 6-11 CHF

Suosittelemme: Rentoa oleilua, glühweinin hörppimistä ja lähikaduilla harhailemista jouluikkunoita ihaillen.

Werdmühleplatz, The Singing Christmas Tree 

Werdmühleplatz (uuden keskustan puolella)

Laulavan joulukuusen joulumarkkinat on varmasti Zürichin tunnetuimmat! Enkä ihmettele. Olihan se hauska seurata, kun lapsikuorolaiset yrittivät tonttulakkejaan piilotellen asettautua omille paikoilleen, mutta eivät voineet vastustaa kiusausta käydä kurkkimassa yleisöä. Tapaus on selvästi paikallisten suuressa suosiossa, sillä väkeä oli aivan hurjan paljon lauluesitysten aikaan. Me saavuttiin valoisan aikaan ja silloin alue oli vielä väljä.

Vaikka nämä joulumarkkinat ovat varmasti kuuluisimmat, ei alue ole mitenkään järin suuri. Kojuja on ihan mukavasti pieni kädunpätkällinen, mutta ovat erikoistuneet enimmäkseen juomatarjoiluihin vaikka ruokaakin löytyi - jopa gluteenittomana ja laktoosittomana. Paikalla oli myös yksi iso ravintolateltta, jossa tosin oli melko hinnakas fondue - ainakin verrattuna ravintolahintoihin ja jopa Wienachtsdorfin Fondue-stubeen.

Lapsille oli kivan näköinen karuselli mutta en tullut katsoneeksi oliko se maksullinen.

Laulavan Joulukuusen esitykset:
Maanantaista perjantaihin 17:30, 16:30
Lauantaista sunnuntaihin 14:30, 15:30, 17:30, 18:30

Esimerkkihintoja:
Glühwein 6 CHF
Irish Coffee 8 CHF
Scandinavische Glögg 6 CHF

Suosittelemme: saapumaan hyvissä ajoin, jos haluaa nähdä Laulavan Joulukuusen lauluesityksen.

Joulutunnelmaa ja myyntikojuja toki löytyy kaupungista muualtakin, kuin noilta neljältä viralliselta joulumarkkina-alueelta. Melkein voisi sanoa, että koko kaupunki on yhtä joulumaailmaa. Moni hotelli on panostanut selkeästi julkisiin tiloihinsa ja julkisivuun, kauppojen näyteikkunat on somistettu överisti ja joka paikka vain huokuu joulua, koristeita ja valoja.

Vaikka kojuista myydään alkoholijuomia melkeinpä joka lähtöön, ei törmätty sen aiheuttamiin lieveilmiöihin. Kylmähkössä talvi-illassa oli vaan niin mukavaa, kun sai ihanasti lämmittävän glühweinin käteensä kaupunkia ja joulumarkkinoita tutkiessaan. Toi ehdottomasti lisää tunnelmaa!

Ensimmäisessä kuvassa näkyvä, Limmat-joella kelluva Circus Conellikin pystytetään vain joulunaikaa varten. Circus Conelli esittää ohjelmistoaan joka päivä marraskuun puolivälistä vuoden loppuun saakka.

Zürich osoittautui siis monin kerroin kiinnostavammaksi, kuin olin osannut odottaa. Valmistelen vielä ainakin nähtävyyksien osalta oman postauksensa ja ehkä myös paikallisista herkuista, ruokailusta ja hintatasosta.

Lue lisää Zürichistä
Lue Zürichin joulumarkkinoista myös Toisiin maisemiin blogista.

Oletko käynyt Zürichissä joulumarkkinoilla tai missä on sinun suosikkijoulumarkkinasi? Tiedätkö muuten, onko Zürichissä muinakin vuodenaikoina näin älyttömän kaunista ja yltäkylläistä?

LUE KOKO POSTAUS »