torstai 7. joulukuuta 2017

Ei yhtään reissua varattuna! Matkabloggaaja kriisissä.

Helsingin keskusta, Ravintola Loiste / Matkablogi Lähinnä Kauempana


En muistakaan, milloin olisi viimeksi ollut tällainen tilanne. Ei matkan matkaa tulossa! Ja jos totta puhutaan, niin just nyt ei ole edes isompaa hinkua reissuun. Pieni kriisihän siitä tulee: mikä minua vaivaa? Mutta tälle on ihan hyvä selitys.

Siis toki, kaikenlaiset reissusuunnitelmat ja isotkin matkahaaveet pyörii kyllä päässä, lueskelen muiden matkakertomuksia. Matkakuume on ja elää edelleen, mutta omia reissuja en ole hetkeen varaamassa. Mies sen sijaan viilettää tälläkin hetkellä Lontoossa ja tammikuussa viuhahtaa Las Vegasiin. Nyt on minun vuoro jäädä kotiin, mutta myös muista, kuin lastenhoidollisista syistä.

Romanian Brasov lasten kanssa / Matkablogi Lähinnä Kauempana


Koko tämä kulunut vuosi ja varsinkin tämä syksy ovat olleet raskaita. Kaksi pientä lasta yhdistettynä työelämään on jo itsessään melkoinen ponnistus. Tänä syksynä myös töitä oli paljon. Kaiken lisäksi hain samaan aikaan uutta työpaikkaa ja lopulta sainkin mielenkiintoisen ja haastavan työn. Tämä kuitenkin tarkoitti täysin muuttuvaa arkea ja koko perhekuvion uudelleen sovittamista päiväkodin hoitoajoista lähtien.

J.L. Runebergillä Porvoosta Helsinkiin / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Tallinnan hiekkaranta Stroomi / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Uuden opetteleminen on vienyt siihen malliin energiaa, että blogiharrastus on jäänyt kuin itsestään vähän taka-alalle. Liikenevä aika on mennyt lapsille - ja ihan puhtaasti nukkumiseen. Minun on nimittäin alettava opettelemaan aamuvirkuksi. Välillä tekee hyvää tehdä myös passiivisempia asioita kuin blogi, kuten esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukemista tai Netflixin töllöttämistä.

Myös lomat on nyt ekalta vuodelta kiven alla uuden työn myötä, eikä raaskisi hirveästi pitää palkattomia lomia.

Ja vaikka matkustelu onkin rakasta, on se toisaalta raskasta ja usein stressaa hieman myös taloudellisesti. Tälle syksylle oli putkahtanut yllättävän paljon matkustelua. Oli Kiovaa, Tshernobyliä, Roomaa, Tokiota ja Tukholmaa. Vaikka olen jokaisesta reissusta onnellinen, on ne syönyt säästötiliä ja luottokorttia huimasti.

Yksin Tokiossa, Odaiban tekosaarella / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Daikanyama / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Reissut vie aikaa töistä ja rästit kasvaa. Lasten hoito pitää järjestellä. Tai jos lapset on mukana, tuo se ihan uuden tason kuormitukseen - niin ihanaa kuin niiden mukanaolo matkoilla onkin. Reissusta vaan voi joskus tulla huomattavasti väsyneempänä kotiin, kuin sinne lähtee. Tokio oli vähän toisenlainen reissu, mutta jos matkustaa viikossa kauas eri aikavyöhykkeelle ja takaisin, onhan se aikamoinen puserrus heti uuden työn aloittamisen jälkeen.

Ajatukset on nyt tässä arjessa. Haluan keskittyä hetken tämän arkielämän hallintaan ja nukkua. Levätä, palautua ja nukkua. Ja kirjoittaa blogia silloin, kun siihen on aikaa sekä inspiraatiota. Nyt en pysty antamaan tälle myöhäisillan ja aamuyön tunteja - ainakaan kovin usein.

Tässä samalla onkin hyvä tilaisuus kerätä matkakassaa tulevaisuuden reissuja varten.

Yksin Kööpenhaminassa / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Mutta sellaistahan tämä harrastusbloggaaminen on. Se venyy ja paukkuu oman elämän muutoksissa. Niin kuin harrastukset ylipäänsä. Muutokset tässä päässä ei välttämättä näy teille lukijoille, ainakaan niin isoina kuin sitä usein itse kuvittelee. Mutta oli jotenkin luonnollista purkaa blogin sivuille tätä omaa kriiseilyäni tästä aiheesta.

Vaikkei ulkomaanmatkoja nyt olekaan varattuina, niin pysyttelehän silti mukana! Verkkaiseen tahtiin kirjoittelen tarinat omasta reissusta Tokiossa, perhematkasta Tukholmassa sekä muutamasta muustakin rästiin jääneestä kohteesta. Ja eiköhän kevätauringon paistaessa niitä uusiakin reissuja ole jo buukkautunut. Blogia voi seurata esimerkiksi Facebookissa, Bloglovinissa ja Blogit.fi -sivustolla.

Juttuaihioita kyllä pyörii päässä, mutta saan ne purettua tekstiksi vähän harvemmin.

Tallinnan Ravintola Tai Boh / Matkablogi Lähinnä Kauempana

Mutta ette sitten naura, jos satunkin pian ilmoittamaan varanneeni matkan. Semmoistahan voi sattua kenelle vaan! Kai nyt jotain lyhyitä viikonloppukeikkoja saa katsella...

Miten muuten sinä lievität matkakuumetta, kun matkoille ei ole mahdollisuutta?


Kaikki tämän jutun kuvat ovat tältä vuodelta blogin Instagram-tililtä. 
Tämä blogipostaus oli siis osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka tarkoitus on levittää matkatietoutta ja matkailun ilosanomaa. Järjestäjinä toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover. Lähinnä Kauempana -blogin ja tämänkin postauksen kuvat löydät Instagramista: @lahinnakauempana

28 kommenttia:

  1. Hahaa nauran jo etukäteen! Ei vaiskaan joskus on vaan elettävä muutakin elämää. Itse joudun jatkuvasti miettimään loma-ajankohtia ja lomapäiviä ja sitten tietty rahatilannetta. Itsellä oli kuukauden verran varaamatta yhtään matkaa, jonka rikoin eilen. Tai siis rikottiin Saksan matkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, kieltämättä itsellekin tuli fiilis, että onkohan ihan järkevää tästä puhua yhtään mitään. Kohta on kumminkin edes joku ihan pikkuriikkinen matka plakkarissa. :D Mutta on mulla oikeasti sellainen olo, että tekee mieli rauhoittua ja levätä. Niin ihanaa kuin matkustaminen onkin ja siitä saa yhdenlaista voimaa, niin nyt pitää kerätä sitä toisenlaista voimaa. Ja sitä saa vaan rauhoittumalla. Varmasti jo kuukausi tekee minullekin ihmeitä.

      Sitten jaksaa taas matkustella! Varsinkin kun niukkojen lomapäivien takia matkat tulee olemaan tiukalla aikataululla - mikä taas on hieman kuormittavampaa.

      Mukavaa Saksan matkaa teille! Lueskelen jutut innolla, Saksaa haluaisin reissata enemänkin. Nyt kun kokemusta on vain Berliinin ja Hampurin seuduilta. Hmmm... Saksan kohteita olisikin helppo napata viikonloppumatkoiksi... hmmm.... ;)

      Poista
  2. Tuttu fiilis vuoden takaa. Kirjoitin silloin hyvin samanhenkisen postauksen siitä, että apua yhtään reissua ei tiedossa! Mutta toisaalta olin siitä myös hieman mielissäni. Reissasin viime vuonna ihan hullun paljon ja venytin itseäni aikavyöhykkeeltä toiselle monesti, samoin kuin lentokentältä lähes suoraan töihin. Ei ihme että väsytti. Kovin pitkäksi reissutiedoton jaksoni ei jäänyt, sillä taisin olla autuaan tietämätön tulevasta vain pari viikkoa postauksen julkaisun jälkeen :D Mutta säästösyistä tämä vuosi on ollut maltillinen, eikä reissaaminen ole onneksi tuntunut niin kuluttavalta.

    Sama tunne myös blogin ja siihen panostamisen kanssa. Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta the reissulle lähtöön on enää viisi (voi apua!) viikkoa, ja tekemistä riittää. Jatkuva asioiden hoitaminen ja yllättävistä asioista stressaaminen on ollut varsin kuluttavaa ja olen ollut todella väsynyt viime aikoina. Siksi blogi on jäänyt taka-alalle. Mieluummin valmistun kunnolla maailmanympärireissuuni kuin tuotan sarjatulena postauksia ja väsytän itseäni entisestään. Kyllä se blogi taas löytää paikkansa, kun sen aika on :) Tsemppiä meille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just samat fiilikset, ihan kaikkinensa! Tää matkavuosi on ollut huikean ihana, mutta ihan hemmetin raskas. Ja alkoi sekin stressaamaan, että ei ehtinyt yhteenkään reissuun valmistautua kunnolla. Hyvä, että sai ajatukset kohti matkakohdetta lentokoneessa istuessaan.

      Voi apua, viisi viikkoa enää? Huh, voin uskoa, että to-do -lista on varmasti valtavan pitkä. Mutta tässäkin voin vain kompata: on tärkeämpää valmistautua mymmille kuin kirjoittaa blogia. Ajatukset hautuu ja ne ehtii sitten kirjoittaa sopivan tilaisuuden tullen.

      Blogi löytää paikkansa aikanaan! On hyvä osata myös hieman etääntyäkin. <3 Tsempit! (Ja iik, kohta sun Matka, en kestä!)

      Poista
  3. En tiedä, onko se matkakuumeen lievittämistä, kun katsoo matka-aiheisia sarjoja esim Ville Haapasalon Venäjän halki ja Kaukasia 30 päivässä. Löytyvät kaikki kätevästi YLE Areenasta. Ville sarjoissa on muuten monta Georgia -jaksoa ja Azerbaidzanista myös. :) Siellä myös dokkari alaikäiseltä hollantilaistytöstä, joka purjehti yksi maailman ympäri. Niin ja se dokkari suomalaismiehestä, joka pyöräili Himalajalla. Joskus haen kirjaston sivuilta kaunokirjallista lukemista niin että hakusanana on matkakohde, joka kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä vinkkejä! Ymmärrän pointtisi, että nuo voi joko pahentaa matkakuumetta tai helpottaa. Tai jopa molempia yhtä aikaa. :D Ja ihanaa, Georgiaa ja Azerbaidzania! Meillä tosiaan oli näitä yhteisiä haaveita. :)

      Samoin kiinnostavaan kaupunkiin/maahan sijoittuva kaunokirjallisuushan hyvin palvelee sekä matkakuumetta että lukemisharrastusta. Täydellistä!

      Poista
  4. Samassa tilanteessa täälläkin! Onhan tämä outoa, mutta nyt on itsekin keskityttävä uuteen arkeen ja siihen miten saadaan se aikanaan rullaamaan. Ja työpaikan vaihto tuo kyllä haasteita lomien suhteen, onneksi itsellä ei ole nyt ihan lähivuosina ollut sitä hommaa edessä. Joskus palkattomien lomien pitäminenkään ei onnistu, mikä on sääli, sillä kaikki tarvitsevat lomaa, myös ne työpaikkaa vaihtavat. Tsemppiä arkeen, ja matkakassan kerryttämiseen! Välillä on hyvä pitää pientä taukoakin, ainakin voi rauhassa miettiä minne haluaa seuraavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsempit sinnekin! Mäkin olin 8v edellisessä työpaikassa, joten onhan tämä melkoista myllytystä. Palkatonta lomaa saan pitää kyllä kesällä ja pari viikkoa on pakko pitääkin. Mutta ei kovin pitkiä poissaoloja kärsi palkatta olla. Onneksi viikonloppuisinkin pääsee pienille reissuille, jossain vaiheessa kun voimia taas on. ;)

      Ja kyllä, olen haaveillut sitäkin että sais ihan rauhassa haaveilla ja suunnitella matkoja. Nyt kun on niin haipakkaa pitänyt, ettei ole ehtinyt orientoitua reissuille olleskaan!

      Poista
  5. "Uuden opetteleminen on vienyt siihen malliin energiaa, että blogiharrastus on jäänyt kuin itsestään vähän taka-alalle." Sama juttu täällä! Olen nimittäin aloittanut uudessa työssä, ja taitaa olla kaikkien aikojen haastavin työ siinä mielessä, että uuden oppimista on todella paljon. Uusia postauksia olen silti saanut ihan hyvin ulos, sillä kirjoittaminen on hyvää rentoutumista, mutta kaikki muu bloggaamiseen liittyvä on jäänyt taka-alalle.

    Hyvää joulun odotusta! Eiköhän sitä kohta taas ole uusia reissuja tiedossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä uuteen työhön sinullekin, Terhi! Miten uuden työn opettelu voikin olla niin väsyttävää?! Vaikka se olisikin inspiroivaa, niin vie ihan turkasen paljon voimia.

      Kiva, että sä olet silti ollut blogissa tuottoisa. Mullakin on siinä mielessä tilanne jännästi parantunut, että ajattelen blogia hirveän paljon vähemmän, mutta jotain juttuaihiota pyörittelen päässäni valmiimmaksi => sen tekemiseen menee tosi paljon vähemmän aikaa kuin aiemmin. Ja kun mitään painetta ei ole tehdä tekstejä, saan ihan rauhassa muhitella juttua. Niin kauan kuin haluan. Ei ole ainakaan väkisin vääntämistä! Ehkä jopa aidompaa nyt, kuin aiemmin?

      Onneksi olen ehtinyt sentään vuoden jo kirjoitella, niin on vähän jo varmuutta.

      Ja hei, kirjoita ihmeessä myös ihan perusarjesta Kreetalla! Töissä- ja kaupassakäymisistä ja muista ihan arkisista jutuista. Ne on musta ulkosuomalaisten jutuissa kaikista kiinnostavinta - hassua kyllä. :D

      Poista
  6. Tätä kutsutaan elämäksi. :) On vaiheita ja toisenlaisia. Blogi on suurimmalle osalle harrastus, ja harrastuksista ei kannata stressata. Kirjoittaa, milloin kirjoittaa. Oman ajan ottamista on sekin, kun istuu koneelle, mutta väsyneenä ei sanoja synny. Tsemppiä tähän vähän raskaampaan vaiheeseen! Kun lomat alkavat taas pyöriä, on sinulla jo tusina haavetta, jotka pitäisi päästä täyttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, elämäähän tämä! Joskus on vaan liian monesta asiasta innoissaan yhtä aikaa ja sitten tuntuu ettei ole aikaa millekään. Onneksi nyt on luontaisestikin asiat vaihdelleet paikkaa tärkeysjärjestyksissä. Tekee elämässä hyvää sekin, pöllyttää välillä rutiineja ihan urakalla. Ja kuten ylempänä kommenttiin kirjoitinkin, niin toisaalta tuntuisi nyt myös siltä, että blogin kirjoittaminen on helpottunut kun siitä ei ota paineita. Eikä aseta itselleen liian kireitä tavoitteita.

      Kiitos tsempeistä, niitä tuntuu aina tarvitsevan. :) On ihanaa saada vihdoin myös aikaa haaveilla kunnolla matkakohteista. Ehkä sitten reissuun lähteminen tuntuu entistä ihanammaltaj?

      Poista
  7. Voi miten tuttu tunne. Itselläni on vierähtänyt pitempi aika niin ettei yhtään reissua ole varattuna. Aluksi se masensi, mutta sitten ajattelin että tämä on nyt tämä hetki elämässä ja menee ohi. Elämässä tosiaan kun on muutakin kuin se reissaaminen ja blogi! :D No nyt on reissu varattuna, mutta sitäkin pitää vielä tovi odotella. Olen kuitenkin toiveikas ensivuoden suhteen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvin ajateltu! Ja nopeastihan se sitten menikin ohi! Ja nyt on ihana aika sitten suunnitella ja odottaa tulevaa reissua. Matkarikasta ensi vuotta sinulle, Virpi!

      Poista
  8. Tsemppiä kiireiseen vaiheeseen - voin samaistua! Matkavarauksista en ole tosin luopunut. Vähän aikaa sitten melkein ahdisti, kun oli vain yksi matka varattuna. Nyt on kaksi. :) Huolestuttaa silti hieman tuo ensi vuosi, koska myös minulla ovat lomat aika vähissä uuden työn takia, eivätkä ne lomat muutenkaan tunnu koskaan riittävän. Mutta kuten kirjoitit, onhan aina mahdollisuus tehdä viikonloppumatkoja. :)

    Sini jo tuossa kommentoikin katsovansa Areenasta matkailuaiheisia sarjoja matkakuumeeseen. Itse teen samaa. Eihän se sitä matkakuumetta helpota vaan todennäköisesti päinvastoin, mutta pääseekö matkakuumeesta muka muutenkaan mitenkään eroon? Minusta ei, eikä ole tarviskaan, joten on ihan sama lääkitä sitä upeista paikoista kertovilla ohjelmilla. :) Hätätilassa myös luonto-ohjelmat muuten toimivat, koska onhan niissäkin usein upeita paikkoja! Vähän aikaa sitten esimerkiksi katsoin luonto-ohjelmaa hylkeistä. Ohjelma oli kuvattu Uuden-Seelannin Kaikourassa, jossa olen itse käynyt niitä hylkeitä katsomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinnekin kiireeseen! Voi lomat... se on kyllä niin viheliäistä työpaikkaa vaihtaessa, kun lomat kuihtuu kokoon. Mulla vielä sekin, että vaihdoin ns. julkiselta puolelta yksityiselle, niin jatkossa lomia on muutenkin tosi vähän totuttuun verrattuna. Mutta tosiaan, viikonloppuinakin ehtii monenlaista - sitten kun niiden aika taas on.

      Olen samaa mieltä, että ei siitä matkakuumeesta taida koskaan kokonaan päästä. Eikä ihan oikeasti ole tarkoituskaan! Nyt tuntuu tosi hyvälle jo ajatus, että voin rauhassa lueskella ja katsella matkakohteista kertovia juttuja. Haaveilla ja suunnitella. Miettiä, minne haluaisi seuraavaksi reissata!

      Mä haluan kans nähdä Uuden-Seelannin hylkeitä!

      Poista
  9. Tosiaan kun tämä ihan harrastus on niin en kyllä ota mitä paineita vaan bloggailen kun siltä tuntuu :) Ja hei todella hyvin ootte matkustelleet ottaen huomioon, että teillä on kuitenkin kaksi lasta! Mä en osaa olla jos ei ole seuraavaa matkaa varattuna, joten siksi mulla on aina pakko olla varattuna tai ainakin niin, että se on jo suunniteltuna, mutta vaikkapa lennot puuttuvat :D Matkakuumetta on kuitenkin hyvä lievittää haaveilemalla uusista kohteista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen jotenkin mestari välillä luomaan paineita. Että kun olen itse ajatellut että haluan tämän ja tämän asian kertoa, niin ahdistaa kun en saa kirjoitettua! Mutta nyt olen huomannut, että tekee ihan hyvää tehdä muita juttuja ja ajatukset muhiutuukin päässä pitemmälle. Kirjoittaminen sitten oikean hetken tullen onkin ollut nopeampaa, helpompaa ja antoisampaa.

      Kieltämättä on vähän outoa, kun matkaa ei ole varattuna, mutta olen jo onnistunut kääntämään tämän niin, että on ihanaa kun nyt voi suunnitella ihan_mitä_vaan!

      Poista
  10. Niin se vaan menee, ettei aina pysty matkustamaan tai kirjoittamaan blogia, vaikka mieli tekisikin. Kun bloggaamista aikoo jatkaa kauan, on parempi ettei tee sitä väkisin ja kuluta itseään turhan takia loppuun. Hauska harrastushan tämän piti vain olla :) Reissaamisessa on kaikkien hyvien asioiden lisäksi myös ne ikävät arkeen heijastuvat puolensa. Vähemmän matkustamalla ei esimerkiksi arjen asiat kasaantuisi yhtä stressaavaksi kiireeksi, mutta minkäs teet, kun maailman kutsua ei pysty vastustamaan :D Ja ihan varmasti sulla on pian joku reissu varattuna, jos ei kauhean kauas niin lähemmäs ainakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, kun haluaa jatkaa harrastusta pitempään, niin ehkä on parempi pitää ryppyotsaisuus poissa harrastuksesta! Maailman kutsua ei todellakaan pysty vastustamaan, joten eiköhän täällä taas ennemmin tai myöhemmin ole matka varattuna. Viroon nyt ainakin on helppo ja edullinen lähteä! Tytärkin jatkuvasti kyselee, että milloin me taas matkustetaan sinne-ja-sinne. Ollaan taidettu siirtää matkahinku jälkikasvuunkin... :)

      Poista
  11. Tiedän tunteen, as you know! Oli kyllä pitkä syksy, kun mietin lähtömahdollisuuksia ja silmäilin epätoivoisena lentoja. Meillä ei ole tällaista tilannetta ollut yli kymmeneen vuoteen. Aina on ollut matkoja varattuna.

    On varmasti kuitenkin totta, että välillä pitää myös levätä. Erityisesti lyhyemmät pyrähdykset kuluttavat yllättävän paljon voimia - varsinkin, jos lapset ovat mukana. Muutenkin matkapäivät ja muutama todella täyteen ahdettu päivä perillä vievät viimeisenkin levon reissuista. Antoisaa se toki on, mutta kyllä niistäkin täytyy palautua.

    Minun oloni helpottui heti, kun saimme ostettua lentoliput. Kun vielä varmistui, että voidaan olla reissussa vähän pidempään, olo parani entisestään. Nyt vain lepoa ja toipumista, niin sitten jaksaa taas matkustaa. Niin ja niitä blogikirjoituksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. As I know, indeed! Mutta nyt on ihana, kun teillä on reissu varattuna ja saatte suunnitella. Ja vitsit, neljä viikkoa Sri Lankassa, en kestä! Mä en tiedä, onko meillä enää ikinä mahkuja lähteä niin pitkäksi aikaa mihinkään. :D

      Nyt on kyllä toisaalta kiva, kun saaa rauhassa keskittyä arkeen, palautua ja ehkä jopa unelmoida vähän syvemmin, millaisia reissuja voisi tulevaisuudessa tehdä. Pahimpaan matkakuumeeseen voi käydä päiväretken Virossa! Ja ehkä tässä ehtii miettimään blogiakin välillä. :)

      Poista
  12. Joskus enemmän, joskus vähemmän - niinhän se kaikkien harrastusten kanssa on.
    Ja eiköhän se sittenkin ole niin, että ne kaikkein eniten matkaavat ovat lapsettomia tai sitten lapset ovat jo omillaan - ja jos nyt lasten kanssa tuntuu, että jotain jää maailmalta kokematta, niin toisaalta niiltä, jotka ehtivät olemaan maailmalla jää kokematta arkea lasten kanssa - erinomaisen arvokasta sekin, väittäisin, vaikken sitä itse koskaan olekaan kokenut, kummitädin ominaisuudessa vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla, pienten lasten kanssa tahti pakostikin hidastuu! Blogia aloittaessa en arvannut, että vuoden aikana tulee tehtyä niinkin monta reissua _ilman_ lapsia. Mutta paljon ollaan ehditty lastenkin kanssa! Ja niin ihanaa kuin se onkin, niin raskasta myös.

      Kummitädin ominaisuudessa onkin varmaan kivointa reissata lapsen/lasten kanssa. Siinä on sitä jotain ekstraa ja saa nauttia ehkä vain niistä parhaimmista puolista. ;) Hienoa, että reissuutat kummilapsiasi!

      Poista
  13. Näinhän se on, että tilanteet vaihtuu ja tauko jossain ei välttämättä haittaa mitään. Meillä piti perua kesältä Barcelona- ja auringonpimennys-reissu terveyssyistä, mutta nyt saatiin terveen paperit ^_^ ja tuli varattua lennot ekalle pitkälle vkonlopulle pääsiäiseen.

    Tuo kuvien käsittely on tosiaan hyvä keino lievittää kuumetta - omani viime vuodelta vielä pahoin kesken, mutta etenee onneksi vähitellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä kurjaa, kun joutuu jo varatun matkan perumaan. Mutta terveys ensin, se on tärkeämpää. Uusia reissuja ehtii kyllä! Mahtavaa, että saitte terveen paperit ja vielä uusi reissukin!

      Hyvä vinkki tuo kuvien käsittely! Se on mulle vielä aina semmoinen riesa, johon en ikinä jaksa tarttua. Nyt siinä vois ollakin motivaatiota, kun uutta reissua ei ole tiedossa ja pääsee kerrankin vanhoja kuvia fiilistelemään. Ja vieläpä hyödyllisellä tavalla!

      Poista
  14. Samantyyppisiä ajatuksia täälläkin, sillä löydän itseni hyvinkin vastaavasta tilanteesta. Blogi päivittyy hitaasti, sillä aikaa ja jaksamista ei tahdo löytyä, vaikka jutun aiheita riittäisi ja intoakin. Meillä on nyt alkuvuodeksi iso viiden viikon matka varattuna, mutta sen jälkeen uusien työkuvioiden myötä ei ole lomaa eikä tuon matkan jäljiltä varmasti rahaakaan. Loppuvuosi kulunee siis todennäköisesti tiukasti täällä Pohjolassa. Höyrypäänä täällä kuitenkin jo suunnittelen, mitä sitten seuraavana vuonna tehdään, kun taas ovet maailmalle ovat enemmän auki, vaikka ei ole ehtinyt edes 2018 vielä alkaa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vitsit, viiden viikon matka! Tässä tilanteessa tuntuu ihan huikeelta, että pääsis niin pitkäksi ajaksi reissuun! Mutta joo, lomien puutteessa on hankala suunnitella mitään isompaa ja palkatonkin tulee aika kalliiksi. Mekin täällä vähän kuumeillaan Aasiasta, mutta en mä tiedä, milloin meillä olis mahkuja lähteä. Neljän hengen reissu maksaa jo aika paljon. Mutta suunnitella pitää! Sittenhän sitä on kuviot selvillä, kun vihdoin tulee mahdollisuus matkalle! :)

      Oikein hyvää loppuvuotta ja isoa matkaa teidän porukalle!

      Poista

Tulen iloiseksi kommenteista, anna siis palaa!

INSTAGRAM @lahinnakauempana


Pysy ajan tasalla uusista julkaisuista

COPYRIGHT

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017