tiistai 20. helmikuuta 2018

5 irtiottovinkkiä ruuhkavuosiin

Kuormittaako arki? Roikkuvatko kullannuppusi liian paljon lahkeissasi? Ahdistaako talvi, pimeys, työ, harrastukset, ajanpuute, alituinen kiire...? Tässä on muutama vinkki, joilla saa hyvin irtioton arjesta - ilman lapsia. Aloitan luksuksesta:

1) viikonloppu yksin kotona

Tämä on äiti-elämäni eksoottisin matkakohde, vaikka sinne on lyhyt matkustusaika, hyvät puitteet eikä pakkaaminenkaan ahdista. Aikaa on kokonainen viikonloppu.

Matka omaan, tyhjään kotiin.

Mies nappaa silloin tällöin lapset ja hurauttaa kolmen tunnin ajomatkan päähän mummilaan. Minulla on näille viikonlopuille muutama tavoite:
  • katsoa keskellä päivää muutama tunti Netflixiä ja syödä samalla jäätelöä tai karkkia 
  • pistää myyntiin lasten pieneksi menneitä vaatteita ja muuta nurkkiin kertynyttä roinaa
  • puunata paikkoja ja järjestellä kaappeja (tätä ei kaikki ymmärrä, mutta - ah - miten ihanaa on tehdä kotitöitä, kun ei tarvitse samalla potkia lapsia jaloista)
  • nukkua mahdollisimman pitkät, keskeytyksettömät yöunet
Ystäväni neuvoi ennen viikonloppua näin: Aina, kun meinaat tehdä jotain, mieti: "haluanko todella tehdä tämän?" Jos et, niin älä tee.

Paras etu: edullinen, useimmille harvinainen herkku

2) ystävysten hotelliyö toisella paikkakunnalla

Tätä me ollaan monesti ihmetelty: miksi miehet saavat järjestymään mökkikeikat ja kalastusreissut, mutta meille naisille on usein niin vaikea saada onnistumaan pitkälläkään varoitusajalla tapaamisia kotikulmien ulkopuolelle?

Viime syksynä tavattiin kolmen teiniajan ystävyksen kokoonpanolla Jyväskylässä, johon saavuimme Helsingistä, Vaasasta ja Kiuruvedeltä. Asumme kaikki siis eri puolilla suomea, meillä jokaisella omat kuormituksemme niin työelämässä kuin lasten kanssa. Kaipaamme toistemme seuraa, mutta harvoin saadaan järjestettyä toisemme samaan aikaan samaan paikkaan. Onneksi nyt saatiin!

Varattiin saunallinen huoneisto Jyväskylän satamasta, käytiin teatterissa ja syömässä hyvin. Jokaisessa välissä juotiin skumppaa tai punaviiniä. Illalla viimeisenä saunottiin ja heti aamulla uudelleen.

Olipa muuten antoisaa jutella vuorokausi putkeen nuoruusajan ystävien kanssa. Ja pian näemme toisemme vuorostaan Vaasassa!

paras etu: jopa yhden yön reissu tuntuu kunnon irtiotolta pitkäaikaisten ystävien kanssa


3) viikonloppumatka yksin

Jätä taaksesi sekainen kotisi ja kitisevä jälkikasvu. Hommaa viikonloppumatka vain itsellesi valitsemassasi paikassa. Se voi olla vaikkapa Helsinki, Joensuu, Tukholma tai Barcelona. What ever works ja mihin on mahdollisuudet lähteä.

Minä olin viime vuonna turvallisesti Kööpenhaminassa ja se sopi ensimmäiseksi yksinmatkaksi ja ruuhkavuosien irtiottoon täydellisesti. Sopivasti seikkailua ensikertalaiselle, mutta kohde oli helppo ja turvallinen.

Sittemmin piipahdin hieman eksoottisempana irtiottona Tokioon, mikä oli hauska yhdistelmä irtiottoja numero 3 ja 4. Tänä vuonna haaveilen yksinmatkasta Belgiaan, mutta katsotaan mihin lopulta ajaudun.

paras etu: saat tehdä reissussa ihan mitä sinä haluat - vaikka kiertää kaikki museot, eikä kukaan huokaile merkitsevästi


4) viikonloppumatka ystävän kanssa

Tuntuuko sille, että sinulla olisi niin paljon puhuttavaa ystäväsi kanssa, mutta ette koskaan ehdi juttelemaan rauhassa? Tai jutut keskeytyy aina, kun joku ipana tai lemmikki tai puhelin tai mikä milloinkin keskeyttää teidät? Koskaan ei ole tarpeeksi aikaa käydä kuulumisia ihan kunnolla läpi?

Lähtekää yhdessä matkalle! Olin reilu vuosi sitten viikonloppumatkalla Zürichissä ystäväni kanssa, jolla myös on kaksi pientä lasta. En tiedä, oltiinko monestikaan sitä ennen saatu jutella asioista kunnolla ääneen ja keskeytymättä. Oli muuten mahtavaa, kun oli mahdollisuus puhua asioista niillä ihan oikeilla termeillä, ilman salakielisiä sanoja tai viittomia. Kukaan ei keskeyttänyt... eikun korjaan: keskeytyi jutut aina välillä siihen, kun jompi kumpi ehdotti pistäytymistä viinilasillisille. Oli ihanaa, suosittelen kaikille.

Tänä keväänä lähden Tokio-ystäväni kanssa Krakovaan. Odotan sitä reissua jo kovasti, ensimmäinen varattu matka tälle vuodelle.

paras etu: kerrankin ehdit juttelemaan tarinat loppuun ystäväsi kanssa - ilman keskeytyksiä!



5) karkaa reissuun kaksin miehesi kanssa

Meidän jokavuotinen perinteemme, henkireikämme! Ollaan oltu viime vuosina muun muassa Madridissa, Ateenassa ja Kiovassa. Jokainen kerta on isojen järjestelyjen takana ja joka kerta jännittää, päästäänkö lähtemään reissuun. Onneksi kertaakaan ei ole tarvinnut perua.

Tämän vuoden kohde on vielä päättämättä. Mies ehdotti halpojen lentojen innoittamana viikkoa Kanadassa, mutta koska minulla ei ole lomapäiviä eikä palkattomaan lomaan varaa, jää sen toteutus nyt tältä vuodelta. Lapsiakaan en ehkä raaski vielä viikoksi luovuttaa hoitoon, vaikka varmasti hyvin pärjäisivätkin. Ehkä menemme miehen kanssa Minskiin, ehkä jonnekin muualle. Itä-Eurooppa kiehtoo edelleen.

paras etu: kahdenkeskistä aikaa oman puolison kanssa ei voi koskaan olla liikaa


Mikä kohdista sopisi sinun elämäntilanteeseesi juuri nyt parhaiten ja mistä saisit parhaimman irtioton arjesta? Mitä sinä tekisit, jos saisit/kun saat olla yksin kotona viikonlopun?
LUE KOKO POSTAUS »

lauantai 3. helmikuuta 2018

Turistina Tokiossa: tarkista aina aukioloajat nähtävyyksiin

Sitä voisi kuvitella, että Tokion tapainen alati sykkivä supermetropoli olisi "aina auki". No, ei muuten ole. Toki kaduilla on elämää kellon ympäri, mutta tietyt turistinähtävyydet on hyvä selvittää, milloin mennä - tai voiko mennä lainkaan. Tokion nähtävyyksissä on joskus hämmentäviä kiinniolopäiviä. 

Vaikka koin viikon Japanin-reissulla monenlaista enkä voisi olla tyytyväisempi matkaani, jäi muutama seikka harmittamaan. Nimittäin missasin melko monta juttua, jotka olisin voinut toteuttaa paremmalla suunnittelulla (tai ylipäänsä suunnittelulla). Muutaman paikan ehdin nähdä juoksemalla läpi.

Suunnittele sinä reissusi minua paremmin näillä ohjeilla!

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja niiden aukioloajoista

MISSATUT (ja läheltä piti) JUTUT TOKIOSSA

SHINJUKU GYOEN


Tokio on niin valtava, liikkumiseen menee paljon aikaa, joten etenin Shinjukussa logistisessa järjestyksessä. Kävin ensin Metropolian Buildingissä (ilmainen!) ihailemassa näköaloja. Kiertelin Shinjukun elokuvamaisia pääkatuja, Kabukichon punaisen lyhtyjen aluetta ja piipahdinpa sokkeloisessa Golden Gaissa toteamassa kaikkien pikkubaarien olevan vielä kiinni.

Päivä alkoi olla jo pitkällä, joten suuntasin vihdoin valtavaan puistoon Shinjuku Gyoeniin. Ehkä kävelisin sen läpi ennen pimeää? Matkalla puistoon juttelin WhatsAppissa niin mieheni kuin isäni kanssa. Vielä puhelimeen pälättäessäni tulin puiston portille, jossa vartijat heittivät juuri väkeä ulos puistosta. Puisto oli menossa jo neljältä kiinni, eikä sisään saanut enää puoli neljän jälkeen mennä.

Jaa, ei sitten. Kävelin lannistuneena puiston reunaa pitkin lähimmälle juna-asemalle. Oli sekin vehreä reitti:

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Shinjuku Guyen

TIEDEMUSEO MIRAIKAN 

National Museum of Emerging Science and Innovation

Ystäväni työpaikka sijaitsi Odaiban-tekosaarella. Yhtenä päivänä vietin omaa aikaani Odaibaan tutustuen. Ytäväni aikoi lähteä aikaisin töistä, jotta pääsisimme tutustumaan ihan lähellä sijaitsevaan Miraikan-tiedemuseoon. Käytiin ensin kahvilla ja lompsittiin ihan rauhassa Miraikaniin. Ilahduttiin, kun jonoja ei ollut lipunmyynnissä ollenkaan. Mutta sitten lippuja ostaessa kävikin ilmi, että museo on enää kolme varttia auki eli se menee kiinni jo kello 17. Mitä ihmettä? Tokiossa?

Päätettiin mennä silti ja vaikka juosta museo läpi. Hyvä, että näin tehtiin, sillä vain muutama paikka oli lopulta kiinnostava: robotit, avaruusalus ja lukuisista näytöistä koottu valtava maapallo. Meille kolme varttia kaikkinensa riitti ihan hyvin.

Vinkki! Museo on ehkä aikuisista hieman tylsä, mutta lapsiperheelle varmasti kiinnostava! Voisin kuvitella, että alakouluikäiset olisivat museossa ihan pähkinöinä ja silloin kannattaa varatakin enemmän aikaa käyntiin.

Pääsy maksoi aikuiselta reilun vitosen, lapsi pääsee alle kahdella eurolla. Useita ilmaisia sisäänpääsyaikoja, kannattaa tsekata netistä aukioloaikojen lisäksi myös pääsymaksut.

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Miraikan
Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Miraikan


ODAIBAN MAAILMANPYÖRÄ


Odaiban saarella olisi ollut vielä maailmanpyöräkin. Viiltävän, jääkylmän tuulen takia jätin käymättä siinä päivällä ja lopulta Miraikanin sekä kylpyläreissun venähdettyä ei maailmanpyörä enää ollut käynnissä. Olisihan sinne päässyt joku toinen päivä, mutta en nähnyt järkeväksi lähteä enää Odaibaan asti.

Ja usein maailmanpyörät ovat aivan liian yliarvostettuja ja kalliitakin. Sovitaanko niin, että tämäkin olisi ollut...

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Odaiba, maailmanpyörä

SENSO-JI 


Ooh, tämä Tokion Asakusassa sijaitseva vanhin temppeli ja valtava museoalue on nähtävä. Asakusaan oli siis päästävä! Mutta matkalla sinne käytiin muutamassa muussakin paikassa. Lounasaika taas venähti ja lopulta etsittiin ruokapaikkaa vähän turhan kauan. Kello oli jälleen kerran enemmän, kuin piti olla ja Asakusaan on pitkähkö matka.

Lopulta juostiin metroasemalta kohti Senso-Ji'tä. Valtava portti oli helppo huomata, varsinkin kun sen edusta oli täynnä selfieitä ottavia ryhmiä. Matka temppelille käy Nakamise Shopping streetin läpi, mutta tällä kertaa en ehtinyt katsella tarjottavia. Juoksin ihmismassojen ohi. En ollut ainoa mattimyöhäinen, sillä muitakin oli vielä pyrkimässä temppelille.

Lopulta pääsin perille. Nousin tungoksessa temppelin sisään ja näin vielä hätäiset rukoukset. Sitten temppelinvartija tuli ajamaan meidät pois ja laittoi temppelin ovet säppiin. Kello löi viisi.

Nyt ei ollut enää kiire. Jäätiin alueelle norkoilemaan ystäväni kanssa. Hämmästeltiin hauskoja ruokakojuja, lukuisia Geishoja selfietikkuineen ja päästiin nyt ajan kanssa katselemaan Nakamise Streetinkin tarjontaa. Sen kadun kaupat olivat selkeästi kalliimmat kuin muualla, mutta se oli hauska läpileikkaus japanilaisiin tuotteisiin. Katukojut lupailivat aukioloaikaa noin seitsemään asti illalla.

Oikeastaan koin koko muun temppelialueen itse temppeliä kiehtovammaksi.

Lisää tässä linkissä Senso-jistä englanniksi // Japan Guide

Vinkki! Senso-ji on helppo yhdistää lähellä sijaitsevaan Tokio Skytree -visiittiin "tois puol jokke".

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Asakusa Sensoji

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Sensoji


YAYOI KUSAMA MUSEUM 


Jo kauan ennen reissua olisi pitänyt tietää haluavansa Yayoi Kusaman museoon. Se on nimittäin auki vain neljänä päivänä viikossa, torstaista sunnuntaihin. Museoon on tarkat kierrosajat ja lippu on AINA ostettava etukäteen netistä. Ihan mielenkiinnosta kerron, että vierailijoiden käynnit on rajattu 90 minuutin slottiin, ja kuhunkin slottiin otetaan 70 museovierailijaa. Jos museossa käyminen kiinnostaa, kannattaa aina tsekata tämä kalenteri.

Sain vinkin museosta työkaveriltani ja seuraavana päivänä olisikin ollut hyvin ohjelmassa aikaa Yayoille. Kun silloin marraskuussa katsoin innoissani museon tietoja, seuraava vapaa aika olisi ollut helmikuussa! Ja nyt tätä kirjoittaessa katsoin tilanteen, museo on loppuunmyyty huhtikuun loppuun asti (maaliskuun kokonaan kiinni). Toukokuun vierailuajat tulee myyntiin 1.3., joten kannattaa olla valppaana, mikäli tahtoo keväällä ihailemaan Yayoi Kusaman teoksia.

TOKION KEISARILLINEN PALATSI JA PUUTARHA 


Olin jo kantapään kautta oppinut, että moni museo on Japanissa kiinni maanantaisin tai tiistaisin. Perjantaina oli viimeinen päiväni Tokiossa ja ystäväni kanssa yhteinen vapaapäivä. Oltiin suunniteltu pari asiaa, jotka molemmat haluttiin nähdä. Niistä ensimmäinen oli Tokion keisarillinen palatsi, jossa ystävänikään ei ollut ehtinyt vielä käymään. Nyt mentäisiin puistoon hyvissä ajoin valoisan aikaan. Perjantaina, jolloin ainakin kaikki paikat pitäisi olla auki. Usein vieläpä pidennetyllä aukioloajalla.

Niin, pitäisi olla auki perjantaisin.

Noustiin erittäin sokkeloiselta juna-asemalta maan päälle, suoraan sisäänkäynnin eteen. Vastassa oli kyltit suljetuissa porteissa: KEEP OUT. CLOSED. Ei oltu ainoita, jotka olivat erehtyneet tulemaan vääränä päivänä. Tutkittiin porttien edessä olevia kylttejä ja selasin nettiä. Kyseltiin muilta ihmisiltä. Uskottava se on, Keisarillinen palatsi puutarhoineen on aina kiinni perjantaisin. Ja maanantaisin. Ja satunnaisina erikoispäivinä.

Lue lisää kohteesta: Chiyoda ja Tokion keisarillinen palatsi // Japaninmatka.info

Onneksi meillä oli vielä se toinen mielenkiintoinen kohde, Edo-Tokio Museum. Mitäpä luulet, päästiinkö sinnekään?

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Keisarillinen puutarha

EDO-TOKYO MUSEUM


Keisarillisen puutarhan suuren pettymyksen jälkeen haluttiin tutustua edo-Tokion historiaan. Ihan ensimmäinen ajatus oli käydä Edo-Tokyo Open Air Museumissa, mutta se oli niin kaukana ettei tullut lähdettyä. Mutta Edo-Tokio Museo on Keisarillisen puutarhan kanssa "samalla suunnalla". Käydään siellä!

Onneksi minulla oli se pocket wifi, jota älysin kerrankin käyttää oikeaan tarkoitukseen. Kun oltiin tekemässä lähtöä, googlasin ihan vaan varulta museon ja alla oleva kuva tuli puhelimen näytölle.

Ei sitten sinnekään.

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Tokio Edo Museum

MEIJI JINGU / Yoyogi Park


Remontissa. Enkä päässyt katsomaan edes rakennustelineitä ja huputettua temppeliä, sillä en koskaan ehtinyt tähänkään puistoon valoisan aikaan. Sentään soittavat pelimannit näin puiston liepeillä. Entäs ne legendaariset Cosplay-tyypit Harajukun aseman liepeillä? Niin, ne...

HARAJUKU COSPLAY


Niin, kaikkihan tietävät Harajukun huomiota herättävät Cosplay-harrastajat? Lolitat, mangahahmot ja muut erikoisesti ja värikkäästi pukeutuneet japanilaiset, joita on mielin määrin Harajukussa? No, ei niitä enää ole. Ollut enää vuosiin! Uniqlo on tappanut Cosplay-trendin ja kaikki muodikkaat japanilaiset pukeutuvat nykyään harmaaseen Uniqlo-uniformuun. Nykyisin Cosplay-harrastajat kokoontuvat harvemmin ja sopivat tapaamispaikan erikseen.

JOULUVALAISTUKSET


Yksi tavoite oli myös nähdä Tokion tyypillisen valoloiston lisäksi lukuisia jouluvaloja. Oli niitäkin, mutta suurin osa övereimmistä jouluvaloista avautui vasta joulukuun puolella.

Tässä kootusti Tokion parhaita paikkoja jouluvalojen ihasteluun ja niiden aukioloajat: Winter illuminations // Japan-Guide

RUSKA


Niin, alla oleva kuva on lähimpänä ruskaa, mitä pääsin. Etukäteen olin kuvitellut, että koko Tokio on yhtä ruskailottelua, onhan marraskuu jo pitkällä.

Tarkista täältä ruskan eteneminen: Autumn color report // Japan-Guide
Ja tässä hyvät ruskapaikat, jos satut olemaan Tokiossa marras-joulukuussa: Parhaat ruskapaikat Tokiossa // Hirame-no-me

Kokemuksia Tokion nähtävyyksistä ja yksinmatkailusta - vinkkejä matkalle ja aukioloaikoihin / Omotesando

Että semmoisia käänteitä. Vaikka tämän listan osalta saldo jäi vähäiseksi, niin onneksi Japanissa on roppakaupalla elämyksiä jokaisen nurkan takana. Vaikka kaikkiin nähtävyyksiin ei ehtisikään, ehtii viikossa nähdä hurjan paljon. Liikkumiseen kannattaa varata tuplat enemmän aikaa, kuin suunnitellessa tuntuisi. Ja vielä kerran painotan: kannattaa ennen lähtöä varmistaa ne aukioloajat netistä.

Aiempia fiiliksiäni Tokiosta: No, miten meni matka Tokioon?
Tokion Museo-opas (englanniksi): Tokyo Museum Guide

Millaisia kommelluksia sinulle on sattunut reissussa aukioloaikojen takia?
LUE KOKO POSTAUS »

tiistai 23. tammikuuta 2018

No, miten meni matka Tokioon?

Kokemuksia Tokiossa, yksin liikkuminen

Olin viime marraskuussa ensimmäistä kertaa yli viikon poissa perheen luota. Ensimmäistä kertaa kaukolennolla yksin. Ensimmäistä kertaa Japanissa.

Siihen viikkoon mahtui tunteita ja kokemuksia, joita en ole täällä vielä ollenkaan kertonut.

Ensinnäkin, olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa, joten olin ihan pyörällä päästäni. Kulunut viikko oli raskas ja jouduin lähtemään kesken säpinän matkalaukkuni kanssa lentokentälle. Hymyilin kuitenkin koko matkan.

Kentällä kaikki sujui sinänsä hyvin, mutta pientä viilausta olisi voinut tehdä: oli perjantairuuhka, enkä tietenkään muistanut yläkerran turvatarkastusta. Tuttuun tapaan lampsin sille ruuhkaisimmalle turvatarkastuspisteelle, missä on myös se lasten portti. Ehdin harmittelemaan jonoa, mutta muistin sitten: eihän mulla tässä ole enää mikään kiire! Korkeintaan viiniä lipittelemään. Edelleen hymyilytti.

Olin varannut melkein 10 tunnin matkalle kirjan, ristikoita, muistivihkon, musiikkia... mutta lopulta katsoin vain viihdekeskuksesta monta jaksoa Westworldiä. Turistiluokka tuntui bisnesluokalta, kun ei tarvinnut häsätä lasten kanssa, ei kaivaa loputtomasti naposteltavia tai siivota jälkiä, eikä rampata vessassa.

Join aterian kanssa pari annosta viiniä. Vai meniköhän niitä jopa kolme? Äh, kuka niitä laskee.

Kokemuksia Tokiosta, Cerulean Towerin pianobaari
Tokiossa lentokenttämuodollisuudet sujuivat hyvin. Koska olen melko kokematon yksinmatkustaja, oli minulla koko ajan takaraivossa ärsyttäviä pikkupaniikkeja. Yritin kuitenkin koko ajan näyttää sille, että tiedän mihin olen menossa. "Olisiko minun pitänyt sittenkin mennä tuohon suuntaan?" "Osaankohan toimia oikein tarkistuspisteillä?" "Onhan mulla varmasti kaikki dokumentit?" "Löydänköhän mä koskaan sitä postitoimistoa?" 

Onneksi ystäväni oli antanut hyvät ohjeet asunnolle. Hän itse oli koko päivän iltaan asti töissä, mutta sain ohjeet käydä hakemassa vuokratoimistolta avaimen. Löysin niin toimiston kuin asunnon helposti, vaikka ison matkalaukun rullaaminen alkoikin ottamaan päähän.

Kokemuksia Tokiossa - matkalla yksin ilman lapsia


Majoitus Tokion Daikanyamassa



Nauratti, kun rakennuksen ovet avautuivat kuin taikaiskusta, kun lähestyin ovia. Hissi samoin lähti heti alas, kun tulin avaimeni kanssa tarpeeksi lähelle. Samoin huoneiston ovi! Olin todellakin tullut Japaniin.

Hissikääns ei ollut mikään tyypillinen peltilaatikko: seinissä oli kokolattiamattoa (!) ja puujäljitelmää. Huoneisto oli pieni, mutta tehokas. Ihan ensimmäisenä ryntäsin vessaan sillä halusin tutustua siihen kuuluisaan japanilaiseen pönttöön vimpaimineen. Siinä todellakin oli useita nappuloita, joita en uskaltanut edes painaa. Istuessani pöntöllä rengas lämpeni miellyttävästi ja noustessani ylös - vessa veti itsensä!

Tokion omituisuudet - elektroniset vessat ja muut vimpaimet

Suihkua en saanut ensin omin avuin toimimaan. Päätin ottaa nokoset aikaeroa taltuttaakseni ja kokeilla sitten uudelleen - ohjeen kanssa! Oli muuten mukava laittaa ensin trooppinen ilmasto suihkukoppiin ja vasta sitten riisuutua nakuksi. Ei muuten paleltanut suihkuun meneminen!

Daikanyaman asuinalue oli jotain ihan muuta, kuin mitä olin Tokiosta kuvitellut. Mutta siitä asuinalueesta kerron myöhemmin tarkemmin. Jouduin vielä monta tuntia odottelemaan jälleennäkemistä ystäväni kanssa ja Daikanyamassa ajan viettäminen ei ollut ongelma. Pyöristä päätellen alueella asui huomattavan paljon lapsiperheitä. Tällaiset pyöränvarustelut minäkin haluan:

Pyöräily Tokiossa


Hauskoja huomioita Tokiosta


Suunnittelin päiville paljon ohjelmaa, mutta en yleensä ehtinyt puoliakaan. En pitänyt aamuisin kiirettä kaupungille lähtemisessä, sillä tämä oli matkailun lisäksi myös oma lomani. Vaikka julkinen liikenne Tokiossa oli ihan älyttömän kätevä, vei liikkuminen hurjan paljon aikaa. Vaikken eksyillytkään (kiitos siitä pocket wifin!), oli välillä etsittävä englanninkielisiä exit-kylttejä metroasemilta tai selviteltävä mistä löytyy haluamiani asioita.

Enkä minä halunnut juosta paikasta toiseen, vaan aistia Japania ja nautiskella.

Koska pimeä tuli aikaisin, jäi monta puistoa näkemättä. Vaikka nautin suunnattomasti miljardeista neonkylteistä ja ihmisiä kuhisevasta säpinästä, oli se kaikki välillä kuormittavaa. Varsinkin, kun monesti mistään ympärillä olevasta kirjoituksesta ei ymmärtänyt mitään.

Joskus ruokaa oli hankala löytää. Tai siis ravintoloitahan oli vaikka kuinka paljon lukuisissa kerroksissa, mutta en uskaltanut mennä yksin kokeilemaan, mitä satun saamaan. Englanninkielinen menu ei kuulunut kaikkien ravintoloiden palveluihin - edes kauppakeskuksissa! Olinkin onnellinen, kun selviydyin itsekseni food courtista ja sain mahan täyteen hyvää ruokaa.

Kokemuksia Tokiossa syömisestä - ravintolat / Shimokitazawa
Herkuttelua Tokiossa, Kuorrutetut banaanit tikussa




Kauppakeskuksista puheen ollen: myymälöiden sisällä oli jäätelöpaikkoja ja kahviloita. Törmäsin tähän monessa paikassa, joten käytäntö on ilmeisesti ihan yleinen! Kahvilat, kioskit ja ravintolat oli tehty hyvin logistisiksi: tilaa tästä ja nouda tuolta. Ihmisiä ei seisotettu turhaan jonoissa!

Ravintoloissa sai ennen ruokailua yksittäispakatut wetwipesit. Myöskään tavallisia servettejä oli harvoin tarjolla, vaan ne oli näitä yksittäispakattuja märkäliinoja. Sinänsä kätevää, mutta tuntui ihan hurjalta ajatella, miten paljon yksittäispakattuja pyyhkeitä Japanissa onkaan...

Tokio on kansainvälinen eikä länsimaalaiset ole siellä mikään ihmetyksen aihe. Siksi olinkin aika hämmentynyt, kun Odaiban saarella pari aasialaisturistia halusi ottaa selfien minun kanssani! Yleensä olen ollut kuvien kohde vain Balin ja Filippiinien tyylisissä kohteissa.

Omituisuuksia Tokiossa - robottiravintola

Tokion baarikadut - Golden Gai, Kabukicho

Sanotaan, ettei Japanissa saisi niistää julkisesti tai puhua metrossa puhelimeen. Molempia näkyi tehtävän, mutta toki hyvin vähäeleisesti ja hienovaraisesti. Tupakkaa sai polttaa kadullakin vain niille merkityissä paikoissa mutta usein ravintolat olivat sakeana savusta. Ei tullut ikävä niitä aikoja, kun Suomessakin tupakoitiin ravintoloissa. Tupakka-automaatteja oli pitkin kaupunkia, mutta niistä sai ostettua vain, jos oli näyttää viivakoodinlukijalle täysi-ikäisen henkkareita.

Joutessani luin kohdeopasta Japanista. Japanilaiset lapset ovat viisivuotiaiksi saakka hyvin hemmoteltuja. Koska 5 vuotiaana alkaa se "elämän kova koulu", pre school ja kurinalaisuus, ajattelevat vanhemmat että lapset saavat todella nauttia lapsuudestaan ennen sitä. Siksi pienten lasten raivarit julkisilla paikoilla ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky.

Tokion pelihuoneet

Tokion omituisuuksia - Super Mario karting Shibuya crossing


Tunnelmat yhdistetystä yksinmatkasta ja kaverireissusta



Koska ystäväni oli yli puolet viikosta töissä, liikuin paljon yksin. Tämä reissu antoi parhaat palat niin yksinmatkustamisesta kuin ystävän kanssa reissaamisesta. Sain välillä kannatella omia siipiäni seikkaillessani vaikkapa Shimokitazawassa tai Shinjukussa. Kulkea ja ihmetellä omaan tahtiin.

Iltaisin oli mukava käydä ystävän kanssa läpi päivän tapahtumia ja valvoa hieman liian myöhään. Kahdenkymmenen vuoden ystävyydenkin jälkeen löytyy vielä paljon juteltavaa.

Asetuimme samaan sänkyyn yhden jättipeiton alle ja laitoimme molemmat omat purentakiskomme suuhun. Ihan kuin vanha pariskunta.

Kokemuksia Tokion ravintoloista - herkullista sushia

Tokio nähtävyydet - Tokyo Sky Tree
Sitten välillä sain tehdä kivoja asioita yhdessä ystäväni kanssa, kun hän vietti vapaapäiviään. Rentouduttiin onsen-kylpylässä, siemailtiin drinkkejä Cerulean Towerin pianobaarissa, juotiin kaljaa savuisessa izakayassa ja ihmeteltiin elämää - hänen elämäänsä Tokiossa ja minun elämääni Helsingissä. Käytiin monta kertaa sushiravintoloissa ja nautittiin niin Tokiosta kuin toistemme seurasta. Viiniä unohtamatta.

Lapsia ja miestä oli ikävä, mutta ei mitenkään sietämätön ikävä. Osasin hyvin nauttia reissusta ja omasta lomasta, varsinkin kun pocket wifin avulla sain välillä otettua videoyhteyden kotiväkeen. Lapsetkin olivat isänsä hyvässä hoidossa, joten minä sain keskittyä Tokioon, itseeni ja ystävääni.

Toimi niin hyvin, että voisin hyvin karata silloin tällöin yksin maailmalle.

Ja Tokio toimi niin hyvin, etten malta odottaa, että pääsisin viemään Japaniin joskus perheenikin. Sitten emme jumittaisi vain Tokiossa, vaan kiertäisimme pitkin maata! Voin uskoa, miten juniin hurahtanut poikani olisi onnesta sekaisin luotijunissa. Tai miten Tyttäreni höpsähtäisi Hello Kittyihin ja muuhun tilpehööritarjontaan.

Tokio Street Art

Olen varmaan monesti kertonutkin, että olen aika suuntavaistoton polonen. Tämmöinen yksinmatkustaminen on aivan mahtavaa lääkettä siihen! Siinä sitä oppii hahmottamaan kaupunkejä, löytämään ne omat työkalunsa liikkumiseen ja julkisen liikenteen käyttämiseen. Olin niin ylpeä itsestäni, kun löysin itse perille ja ihan ilman sekoiluja. Vaikka ei minua olisi pienet eksymisetkään haitanneet.

Oppii sitä reissussa olemaan myös armollinen itselleen - ja puutteilleen.

Tokio - me tapaamme vielä. Ja tämän kokemuksen jälkeen uskallan reissata yksin taas uusiin paikkoihin. Avaramielisesti ja rohkeasti. Minä pärjään kyllä.

Olisitko myös sinä viihtynyt Tokiossa?


Seuraa Lähinnä Kauempana -blogin reissumeininkiä myös Facebookissa
Instagramissa ja löytyvätpä tarinat myös Blogit.fi'stä! 

Tokio Samurai Warrior
LUE KOKO POSTAUS »

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tukholman ihastuttava Junibacken - ja ehtii sitä päivässä muutakin

Tukholman risteilyllä lasten kanssa - Junibacken ja peilihuone


Tukholman Junibacken on klassikko, joka on monille lapsiperheille tuttu - onhan se toiminut jo yli 20 vuotta. Mutta jos ei ole, niin lue tämä juttu tarkkaan! Junibacken on sellainen lastenmuseo, jollaista ei ole toista. Astrid Lindgren on talon suurena innoittajana, mutta lastenmuseo kumpuaa inspiraatiota useista lastenkirjojen klassikoista.

Me kävimme siellä ensimmäisen kerran yhden lapsen perheenä vuonna 2014, kun Tytär oli vasta 1,5-vuotias. Sen jälkeen perheemme kasvoi toisella ipanalla ja odottelimme, että pienempikin pääsisi parhaimpaan "Junibacken-ikään". Nyt se sitten koitti ja meillä oli matkassa 2- ja 5-vuotiaat muksut.

Usein Tukholmassa käydään päiväseltään - niin mekin. Siljan omalla laivabussilla (6,30e/aikuinen) pääsisi Värtan-satamasta Djurgårdeniin, mutta pihistelijöinä me halusimme mennä edullisemmalla paikallisbussilla (bussi 76).

Vinkki! Paikallisliikenteen kertalippuja saa ostettua ainakin Siljan laivojen infosta.

Tukholmassa lasten kanssa - kokemuksia ja vinkkejä

Bussilla on muuten ihan näppärää, mutta... 

...satamasta joutuu kävelemään putkessa todella pitkään, että pääsee maihin. Ja aina putken lopussa huomataan, että rattaiden kanssa olisi pitänyt älytä heti alkumatkasta etsiä esteetön reitti, sillä bussipysäkille joutuu tulemaan pitkät ja jyrkät portaat. Monet perheet kantavat kiroillen rattaitaan ja jälkikasvuaan joten vika ei voi olla vain meissä. Me ei olla nähty terminaalissa kylttiä esteettömästä reitistä - onko sinulla näköhavaintoja siitä?

...paikallisbussi on usein todella täynnä ja kulkee vain noin puolen tunnin välein. Onneksi sentään käytössä on nivelbussi, joka vetää aivan hurjan määrän matkustajia. Ja silti käytävä voi olla täynnä seisovia matkustajia.

Lapsilla on hauskaa Tukholman Junibackenissa

Junibackenissa

Bussi 76 jättää Djurgårdenin sillalle, josta on pieni kävelymatka Junibackeniin. Joulukuun alussa puissa oli hauskoja joulukoristeita ja tunnelma oli jouluinen, kauniista auringonpaisteesta ja lumettomuudesta huolimatta. Jonoja ei ollut, vaan pääsimme suoraan sisään. Maksu puistoon on melko hinnakas (lapset n. 15 euroa, yli 15v n. 18 euroa), mutta sillä saa usean tunnin ajalle laatuaikaa.

Edellisen käynnin jälkeen Junibackenissa on tehty muutoksia. Entinen Muuminurkkaus (kuva postauksen lopussa) on poistettu, mikä pikkuisen harmitti suomalaista. Suurin osa klassikoista on kuitenkin saanut onneksi jäädä ja tila on edelleen vaikuttava - myös meistä aikuisista. On kiva löytää Junibackenista omia lapsuuden sankareita ja nähdä, miten oma jälkikasvu viilettää tuttujen satukirjojen kulisseissa.

Muistatko Alfonsin (Mikko Mallikas)? Katto Kassisen? Vaahteramäen Eemelin? Ja monet, monet muut lapsuuden sankarit pääset tapaamaan taas Junibackenissa. Eikä tässä vielä kaikki, vaan taloihin voi kiivetä, lentokoneella lentää ja monessa paikassa pääsee laskemaan vaikka liukumäkeä. Muutamassa verstaassa tavarat ovat harmillisesti pultattu kiinni, josta lapset tuntuvat ihmettelevän ja harmittelevan. Onneksi muutamassa kojussa on korvapuusteja, hodareita ja muita leikkitavaroita irtonaisina.

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - kokemuksia Junibackenista

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa

Astrid Lindgrenin satujuna

Tämä on ehkä parasta, mitä Junibackenissa on. Satujunaan pääsee vain kerran, antamalla kassalla saatu kuitti satujunan kuljettajalle. Kielivaihtoehtoja on useita, me valitsimme suomen. Ruotsinkielisenä saisi kuulla satuselostuksen itsensä Astrid Lindgrenin kertomana.

Hyppäsimme vanhanaikaiseen junavaunuun, joka kuljetti meidät läpi tuttujen pienoismaailmoiden. Satujunassa ei saa kuvata, joten joudutte nyt vain luottamaan minun kertomaani. En kuitenkaan halua kertoa liikaa, etten pilaisi kokemusta ensikertalaisilta. Juna-ajelu on ajoittain hurja, kun vaunu puskee läpi ovien ja seinien, välillä nousten korkeuksiin saakka.

Satujuna on iso elämys aikuiselle ja lapselle. Hauska, hieman pelottava ja todella, todella surullinen. Ihan niin kuin monet Astrid Lindgrenin sadutkin. Olen käynyt Satujunassa nyt kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla olen joutunut pyyhkimään silmäkulmiani, kun Satujuna on Veljeni Leijonamieli -tarinassa. Miten minä en lapsena ymmärtänyt, miten järkyttävä se tarina on?

Niin, satujuna on myös pelottava. Jostain syystä molemmat lapseni ovat kestäneet sen hyvin. Mutta varoituksen sanana kuitenkin, että tarinassa ollaan välillä pimeässä ja nähdään jännittäviä otuksia.

Satujuna on parasta Junibackenia.

Peppi Pitkätossun Huvikumpu ja paljon, paljon muuta!

Satujunan jälkeen lapset pääsevät tutustumaan "aitoon" Huvikumpuun eli Peppi Pitkätossun taloon. Siellä löydät vessanpontöstä sammakon, pääset tekemään piparkakkuja lattialla ja hypistelemään Pepin vaatteita. Yläkerrasta pääsee hurjaan tunneliliukumäkeen!

Huvikummun pihalla seisoo Pepin hevonen Pikku Ukko. Sitä saa harjata ja selkään kiivetä ratsastamaan. Tämä on tila, jossa juokseminen on sallittua!

Alakerrasta löytyy isot (uudet? Ainakaan en muista näitä edelliseltä reissulta!) tilat, joista ihan parasta oli Tapin mielestä mopot ja Tyttären mielestä peiliseinä: Siinä lattialle oli tehty seinä ja päälle kalteva peili. Niinpä siinä sai asettaa itsensä lattialle niin, että näytti kuin olisi riippunut kattolampusta! Matkabloggaajankin oli päästävä kattolamppuun heilumaan.

Enempää paljastamatta alakerrastakin löytyy hienoja helmiä: naulakosta lähtevä salakäytävä, täysin punainen huone, satukammari... ihan kaikenlaista! Eikä me varmasti kaikkia hienouksia löydetty tälläkään kerralla.

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa, Huvikumpu ja Peppi Pitkätossu

Lapsilla on hauskaa Tukholman Junibackenissa

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - kokemuksia Junibackenista

Junibackenin kahvila-ravintola

Kun nälkä koittaa, on apu lähellä. Itse ravintola on samaa elämystä, kuin koko muukin Junibacken. Paikka on sisustettu sirkus-teemalla ja on värikkyydessään todella onnistunut. Nähtävää on katonrajaa myöten, joten ruokahetki ei ole ainakaan tylsä! 

Ennakkoluuloista poiketen ravintola ei ole mitenkään erityisen kallis, herkullinen annos muussia ja lihapullia maksoi vain noin 7 euroa. Se on todella iloinen asia, sillä lapset saattavat hyvin viihtyä Junibackenissa tuntikausia. Kyllähän siinä nälkä tulee. 

Ainoa miinus tulee pöytien asettelusta, sillä oli vähän hankala pujotella pitkän pöydän päätyyn. Meidän käynnin aikana asiakkaita oli vähän, joten saatiin kolistella tyhjien penkkien lomassa. Mitenköhän sitten, kun niissä istuu porukkaa? Tähän järjestelyyn on päädytty varmaankin siksi, että saadaan mahdollisimman paljon istumapaikkoja perheille. 

Junibacken, olit jälleen kerran ihana!

Ruotsin risteily Tukholmaan lasten kanssa - päivä Junibackenissa, ravintola
Mitä muuta päivän aikana ehdimme Tukholmassa?

Junibackenista kolistelimme ratikalla keskustaan. Ihastelimme joulukoristeita, luistelurataa ja lapset löysivät ison lumikasan, johon pääsivät leikkimään kukkulan kuningasta. Tällä kertaa kiersimme NK-tavaratalon jouluikkunan kaukaa, sen edustalla oli edelleen valtava väkijoukko. Joulutoreihin emme törmänneet. Alunperin aioimme käydä joulumarkkinoilla Skansenilla, mutta haluttiinkin piipahtaa kulttuuritalossa ja keskustassa. 

Tukholmassa lasten kanssa talvella
Kävelimme Sergels Torgille ja yritimme jo toisen kerran Kulturhusetin Rum för Barn -leikkitilaan... turhaan. Iltapäivä oli jo pitkällä ja joulukuinen lauantai selvästikin ruuhka-aikaa. Meitä ennen oli niin monta perhettä jonossa, että päätettiin luovuttaa tälläkin kertaa. Sainkin Lähtöselvitetty-Katjalta vinkin, että paikalle kannattaa saapua heti aamusta. Ja jonottajillekin on pieni leikkialue aulassa, ettei lasten tarvitse seinille hyppiä.

Mutta ei meidän käynti ihan turha ollut. Kulturhusetin viidennestä kerroksesta on ihan komeat näköalat alas torille. Harmi vain, että siellä on taas remontit käynnissä. 

Tukholman Sergels Torg
Tukholman Kulturhuset - Rum för Barn / Sergels Torg - Lasten kanssa matkalla
Tytär harjoittelee valokuvaamista ja otti minusta hienon potretin Sergels Torgetin jouluasetelman edessä. En raaskinut muokata kuvaa edes horisontin oikaisulla.

Mies otti lapset ja lähtivät takaisin laivalle. Minä sain jäädä hetkeksi vielä yksin kaupungille. Kävin nopeasti kiertämässä vakkarini, eli Lagerhausissa ja Åhlensin tavaratalon lasten osastolla. Åhlensilla oli vaan niin järkyttävä jouluruuhka, että en kyennyt ollenkaan ostoksiin. 

Muutenkin keskusta oli täynnä jouluostoksia suorittavia ihmisiä, harvoin on niin tuskaista kulkea kaupungilla. Kauppoihin oli ihan turha tunkea sisään. Niinpä minäkin luovuin shoppailuista ja suuntasin metrolla takaisin Värtaniin. 

Päivä Tukholmassa oli mukava, mutta olisi vaihtelun vuoksi kerrankin kiva olla siellä vaikka kokonainen viikonloppu. Vaikka yhden päivän aikana ehtii paljon, on siinä silti sellainen kellon vilkuilemisen maku. 

Risteilyn kuulumiset löytyy täältä: Risteilykonkarit saavuttivat uuden tason Silja Symphonylla

Junibacken (viralliset sivut, suomeksi)

Mikä on sinun suosikkikohteesi Tukholmassa?

Junibackenissa oli ennen myös Tove Janssonin Muumimaailma
LUE KOKO POSTAUS »

torstai 28. joulukuuta 2017

7+1 kivaa lasten kaupunkia Euroopassa

Blogia pitempään seuranneet ovat huomanneet, että käymme paljon Euroopassa kaupunkilomilla lastenkin kanssa. Kuulostaa ehkä stressaavalta, mutta kaupunkilomailu voi olla oikeinkin antoisaa! Tosin joskus myös pinna kiristyy. Mutta sellaista se elämä lasten kanssa on kotonakin, joten sitä ei kannata pelätä.

Kaupungeissa leikkipuistoissa näkee usein sitä tavallista kaupunkilaisten arkea. Miten paikalliset vanhemmat toimivat lastensa kanssa ja minkälaista elämää siinä maassa eletään.

Julkisilla liikkuminen on meistä myös osa matkailun antia. Tykätään käyttää julkisia myös kotimaassa, mutta ulkomailla siinä on myös muita etuja. Siellä näkee myös sitä paikallista elämää, on erittäin edullinen matkustusmuoto ja taksissa / Uberissa pitäisi olla turvaistuimet meidän pienille naperoille.

Kaupunkilomilla on myös paljon tekemistä lapsille ja siinä sivussa myös aikuiset näkevät kaupunkia.

Tässä postauksessa onkin useampi suositus kaupunkilomakohteiksi lasten kanssa.



1. Berliini

Tämä ei tule yllätyksenä kenellekään, kuka on Berliinissä käynyt lasten kanssa. Se vaan toimii niin hyvin! Lapset ovat tervetulleita lähes kaikkialle ja paikalliset tosiaan ottavat jälkikasvunsa mukaan minne ikinä menevätkin.

Julkinen liikenne toimii hyvin ja sitä on helppo käyttää. Ruoka on edullista, herkullista ja sitä on saatavilla kaikkialta. Leikkipaikkoja on jokaisessa puistikossa ja ne on hienoja sekä toiminnallisia. Puhumattakaan siitä, että Berliinissä on paljon nähtävää ja tehtävää myös aikuiselle.

Alla valikoima sekä omia että bloggaajakollegoiden vinkit Berliiniin.


2. Bukarest

Ei uskoisi, mutta yksi parhaista lapsiperheen kaupunkikohteista tähän asti - Berliinin ohella. Ehkä oma osansa on ylittyneillä odotuksilla ja mun alkaneella Itä-Eurooppa -rakkaudella.

Bukarestissa meidät hurmasi huikeat leikkipaikat, erittäin edullinen hintataso, herkullinen ruoka ja mielenkiintoiset ravintolat. Myös julkinen liikenne toimii, mutta myös Uber on halpa - jos vaan on mahdollista matkustaa henkilöautossa. Bukarest on mielenkiintoinen kaupunki, jonka historiasta löytyy hurjia tarinoita. Tästä kaupungista nauttii sekä lapset että aikuiset. Eikä kannata unohtaa myöskään alle kolmen tunnin junamatkan päässä olevaa Brasovia!

Bukarestiin pääsee suorilla lennoilla Romanialaisella Blue Air -halpalentoyhtiöllä.




3. Dublin

Ajattelitko, että Dublin on pelkkää irkkupubia ja Guinnessiä? Voi kuule, lastenkin kanssa siellä viihtyy! Rohkelikot lähtevät myös luontokohteisiin, mutta meillä jäi ne (harmillisesti) tältä erää kokematta, sillä sen verran raskas vaihe oli kävelemään opettelevan ja hampaita tekevän vauvan kanssa. Mutta onneksi Dubliniin pääsee myös uudelleenkin, sillä se oli oikein hyvä matkakohde lastenkin kanssa.

Tsekkaa myös läheinen merenrantakaupunki Bray!

...ja kirjoitinpa vielä tämän reissun jälkeen, sillä matka otti sen verran paljon voimille: 


4. Oslo

En ymmärrä, miksi Osloa haukutaan niin usein tylsäksi. Sehän on ihana! Tai sitten se vaan näytti meille parhainta puoltaan alkukevään auringonpaisteessa ja vappumarsseilla. Tsekatkaa nyt ainakin Vigeland park ja Oopperatalo! Rahaa kannattaa varata hieman normaalia enemmän reissubudjettiin, vaikka ei me ainakaan viikonlopun aikana ehditty konkurssiin mennä. Lentoja sentään saa alle satasella.

Leikkipuistoja ei löydetty montaakaan meidän kulkemien polkujen varrelta, mutta kaupungissa oli paljon veikeitä ja kiinnostavia juttuja lapsenkin näkökulmasta.




5. Tukholma - tietenkin!

Siihen on syynsä, miksi lapsiperheet risteilevät vuodesta toiseen Tukholmaan. Siinä vähän niin kuin saa kaksi lomaa yhdellä kerralla: risteilyloman merellä ja siihen päälle vielä ihana Tukholma! Tosin ollaan monta kertaa mietitty, että pitäisi useammin olla Tukholmassa myös yötä, ettei tarvitsisi aina viettää päivää kelloa vilkuillen.

Lapset rakastavat risteilyä ja Tukholmasta löytyy roppakaupalla tekemistä skidien kanssa. Eri museo löytyy joka reissulle, Djurgårdenissa viettää helposti vaikka päiviä ja keskustassa on tekemistä vielä monen vuoden tarpeiksi. Eikä me olla vielä edes ehditty Gröna Lundiin!


6. Tallinna - tietenkin!

Tallinna on tylsä vain, jos lähdet sinne tylsällä asenteella. Siihen nähden, miten usein me Tallinnassa käydään, olen kirjoittanut siitä varsin vähän. Mutta kannattaa uskoa, kun kerron, että siellä riittää tekemistä kaikenikäisille!

Viime kesänä tutustuttiin Tallinnaan pyörillä ja se olikin ihan uusi vinkkeli tuttuun kaupunkiin.


7. Rooma

Vaikka muuten ei ehkä olekaan lapsiperheen unelmakaupunki (meillä ainakin meni useampaan otteeseen hermo varsinkin rattaiden kanssa) niin lapset kyllä tykkäsivät!

Suosittelen Roomaa lasten kanssa, jos aikuiset ovat päässeet tutustumaan Rooman nähtävyyksiin jo aiemmin. Tai lapset eivät ole enää rattaissa. Tai jos on muuten voimia ja jaksamista meluisassa kaupungissa. Me löydettiin henkireikämme viihtyisistä puistoista ja Trasteveren rauhallisesta kaupunginosasta.

+1 Kiova

En ehkä suosittelisi varsinaisesti matkakohteeksi ihan pienten lasten kanssa, sillä rattaiden kanssa voi olla kaupungissa haastavaa. Mutta yksi paikka oli niin mielenkiintoinen, että haluan silti esitellä sen tässä postauksessa. (Artikkelin ihan ensimmäinen ja viimeinen kuva on Kiovan Landskape Alleyltä)

Sillä jos olet seikkailija ja päädyt lapsinesi Kiovaan, älä missaa tätä paikkaa!

Mitä kaupunkia sinä suosittelet lasten kanssa koettavaksi? Haluaisitko kertoa, mikä on teidän perheen suosikkikaupunki Euroopassa?


LUE KOKO POSTAUS »

INSTAGRAM @lahinnakauempana


Pysy ajan tasalla uusista julkaisuista

COPYRIGHT

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017